Australialainen taloustieteilijä Steve Keen kertoo mistä talouskriisi johtuu. Sijoitusmarkkinoiden romahdettua hän nousi kerralla Australian tunnetuimmaksi kommentaattoriksi ja maailman suuret talouslehdet ovat nyt noteeranneet Keenin yhtenä siitä kourallisesta, joka tiesi missä mentiin.
– Taloustieteilijät eivät tunne velkadeflaatiota! Tämä 70-luvulla Hyman Minskyn kehittämä malli selittää miten yksityinen velka aiheuttaa säännöllisesti talousromahduksia, Steve Keen aloittaa.
Keenin mukaan melkein kaikkien taloustieteilijöiden ajattelussa on melkein kaikki pielessä. Taloustieteilijät eivät osaa matematiikkaa johon nojaavat tai ymmärrä edes miten raha muodostuu. Pankit luovat rahan velan avulla.
Suurtyöttömyys on paljon pahempi tilanne kuin valtioiden velkaantuminen.
Esimerkiksi käy tavallinen luottokorttiostos.
– Rahaa syntyy kun menet kauppaan ilman rahaa ja ostat luottokortille tuhannella eurolla tavaraa. Samanaikaisesti kauppiaan tilille kilahtaa tuhat euroa ja myös pankin kirjanpitoon ilmestyy tonnin velka. Pankki luo kauppiaan tilille rahaa ja tekee itselleen vastaavan summan. Velkarahan luonti edeltää aina valtioiden painaman rahan lisäystä taloudessa. Pankit vastaavat rahan synnystä, eikä valtio, Keen täräyttää.
Keinottelu puhalsi
90-luvun velkakuplan
Keen ei niele ekonomistien lapsellista selitystä, että markkinoilla toimijat tietäisivät mikä on hyödykkeen arvo tulevaisuudessa ja että markkinat ohjaisivat tasapainotilaan. Myöskään aikaa ei ymmärretä. Todellisuudessa spekulointi ja ponzi-ilmiö luo hintakuplia kaikkialle missä vaihtoa tapahtuu.
– Minsky selitti ponzi-mekaniikan. Kun jokin markkina tuottaa voittoja, hinnat alkavat nousta ja yhä enemmän sijoittajia ryntää hyötymään noususta. Nousu kiihtyy. Sijoituksista saadaan suurempia voittoja velkarahalla. Myös velka tuottaa pankeille hyvin. Hintakupla kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kun voitoilla ei tunnu olevan rajaa ja velkaa riittää. Kupla puhkeaa kuitenkin aina, Keen luennoi.
Suomen 90-luvun lama on Keenin mukaan selkeä esimerkki Minskyn velkadeflaatiosta. Hän silmäilee Suomen yksityisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen kuvaavaa käyrää ja osoittaa kuinka yksityinen velkaantuminen aiheutti lopulta varallisuuskuplien puhkeamisen.
– On typerryttävää huomata, kuinka tietämättömiä Suomessa tunnutaan olevan. Teillä pitäisi olla kokemusta minskyläisestä lamasta ja vielä noin tuoreesta! Evätkö taloustieteilijänne kykene vieläkään näkemään tätä? Keen kysyy.
Finanssikriisistä
romahdukseen
Keen on erittäin huolissaan mitä tapahtuu nyt, jos valtioiden massiivinen elvytys lopetetaan. Suomessa valtiovarainministeri Jyrki Katainen tahtoo aloittaa jo leikkaukset vanhaan malliin ja jo viime laman jättityöttömyyden taustajoukoissa häärinyt Raimo Sailaskin oikein lupaa vaikeuksia.
Yksityisellä velalla viimeiset vuosikymmenet luotu kysyntä ei kuitenkaan ole palautunut. Yksityisen velan otossa ollaan jo ehkä tultu kriittiselle rajalle. Keenin mukaan valtioiden pitäisi kuitenkin ehdottomasti jatkaa velan ottamista suurtyöttömyyden välttämiseksi.
– Suurtyöttömyys on paljon pahempi tilanne, kuin valtioiden velkaantuminen. Suomen julkinen velka on vielä suhteellisen pieni, Keen huomauttaa ja jatkaa, että itse asiassa valtioiden velkaantuminen ei varteenotettavan teorian mukaan olisi ongelma, koska valtiot voivat painaa rahaa.
Keen toteaa, että eurooppalaisilla valtioilla on lisäongelma, koska itsenäistä rahapolitiikkaa ei voi harjoittaa. Myös Euroopan unionin perustuslakiin kirjattu uusliberalistinen järjestys joudutaan hänen mukaansa vielä välttämättä kumoamaan.
Piruja seinälle maalaileva Keen näkee 1920-luvun katastrofiin verrattavan talouskriisin kuitenkin vain toisen luokan kriisinä, jos ilmastonmuutos toteutuu pahimpien skenaarioiden mukaan.
– Huoli seteleiden liikkeistä saattaa jäädä lopulta pieneksi, jos mannerjäät sulavat ja suurin osa Helsinkiäkin jää tosi kylmän veden alle, Keen lohduttaa.
Steve Keenin velkadeflaatioblogi vetää päivittäin tuhansia lukijoita: www.debtdeflation.com/blogs/
Suomen Attacin katsaus :
www.attac.fi/talouskatsaukset/Talouskatsaus_09_syksy.pdf
uutiskirje 
