Merja Kyllönen olisi arvopresidentti

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Presidenttiehdokas Merja Kyllösen puheessa toistuvat tiuhaan tahtiin sanat keskustelu, dialogi ja yhdessä tekeminen. Hänelle rauha, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja ihmisen arkinen elämä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan ydintä.

– Niin sanotuista pehmeistä arvoista puhuminen on itse asiassa kovaa, ei nälkäkuolemassa ole mitään pehmeää. Jonkun on puhuttava rauhan ja ihmisyyden äänellä, Kyllönen sanoo.

Hänelle presidentinvaalit ovat arvovaalit, ja hän on nostanut vahvasti esiin myös globaalia näkökulmaa. Hän puhuu laajan turvallisuuspolitiikan käsitteen puolesta, ettei ”sykerrytä vain kovaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tai puolustusratkaisuihin”.

– Parhaiten sisäistä turvallisuutta vakautetaan puuttumalla tiukasti eriarvoistumiseen, jotta joka kahdeksas mies ei olisi niin syvästi luku- ja kirjoitustaidoton, ettei hän selviydy omassa elämässään. Syrjäytyvät tai syrjäytetyt ihmiset muodostavat riskin itselleen, mutta myös kasvualustan häikäilemättömien terroristijärjestöjen rekrytoinneille.

– Kouluttamaton nuori mies alkaa olla suuri turvallisuusuhka monilla tahoilla ja sen tiedon pitää herättää meidät kaikki.

Kyllönen haluaa kokoavaksi voimaksi niin nykyisessä europarlamentaarikon kuin mahdollisessa presidentin tehtävässään, jotta ihmiset eivät koe itseään osattomiksi yhteiskunnassa. Aseellisen turvallisuuden varmistaminen ei yksin riitä.

– Sisälläni asuu kainuulaisiin juuriin liittyen kekkoslainen ajatus, että kansalaisten keskuudessa nostatetaan kansalaishenkeä vaikkapa ”hiihtäen ja kalastaen”. Me teemme yhdessä, me tarvitsemme toinen toisiamme, ja ollaan yhteyksissä.

– Haluan ehkä olla big mama, maanäiti, hän naurahtaa vähän huvittuneesti, mutta silti vakavissaan.

Rauhanprosessi
liikkeelle Itämereltä

Kyllönen visioi Suomelle roolia Itämeren rauhanneuvottelijana. Suomea tulisi rakentaa Etyj-historian viitoittamalla tiellä pienestä maasta rauhan suurvallaksi, joka on liennyttämässä maiden keskinäisiä välejä lähialueella, Itämeren ja Baltian alueella, Venäjän suhdetta Baltiaan ja jopa Ruotsiin sekä muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Hän näkee turvallisuuspoliittisen tilanteen olevan samankaltainen kuin vuonna 1975, jolloin järjestettiin Ety-kokous: suurvallat Venäjä ja Yhdysvallat ovat vastakkain, maailmalla on useita sotilaallisia konflikteja ja Euroopassa vallitsee sotilaallisesti sävyttynyt poliittinen jännite.

– Tilausta on Itämeren alueella kokoukselle, jonka järjestää sotilaallisesti liittoutumaton ja vakaaksi tunnustettu maa. Suomi olisi aloitteentekijä ja rauhanrakentaja.

Kyllönen ei rajoittaisi kokoonpanoa vain Etyj-hengessä kohtaamiseksi Suomen, Venäjän ja Baltian maiden kesken, vaan hän rakentaisi tätä laajemman liennytys- ja yhteistyöprosessin. Myös kulttuurien tunteminen olisi merkittävässä roolissa.

– Euroopan elämänmenossa olen oppinut, että on helpompi rakentaa yhteistyötä ihmisten kanssa, jos tietää heidän maastaan, kulttuuristaan ja historiastaan, sanoo vuonna 2014 EU-parlamenttiin valittu Kyllönen.

Itämeren-kokous on alku vuosikausia kestävälle ruohonjuuritasolle aina maakuntiin ulottuvalle rauhantyölle.

– En halua, että presidentti toimisi yksin, hän voi olla rauhanprosessin käynnistäjä.

Kyllönen ei suoraan kritisoi Suomen ulkopoliittista johtoa, mutta huokaa raskaasti.

– Jos me kumarretaan Natolle niin voimakkaasti, että ollaan valmiita pyllistämään ydinaseiden kieltosopimukselle, onhan se aivan järjetöntä.

Suomi ei ollut mukana maailman ensimmäisen ydinaseet kokonaan kieltävän sopimuksen valmisteluissa, eikä sitä aiota allekirjoittaa. Muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta on arvioinut, että varovaisuuden takana on halu olla vaikeuttamatta Nato-kumppanuutta.

– Suomi on pienenä maana pystynyt tekemään todella merkittäviä toimia rauhantyössä. Tätä ei pidä unohtaa ja jättää taka-alalle kummallisessa Nato-innossa, joka pysyy päällä sitkeästi vuodesta toiseen.

– Mutta tätähän ei saisi sanoa ääneen, hän hymähtää.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi viitaten ydinasesopimuksen allekirjoittamiseen Suomen vierailunsa yhteydessä (2.10.), että ”Natoon liittymisen suhteen tämä olisi uusi tekijä, joka huomioitaisiin”. Hänen lausumansa vahvistaa arviointeja, että valtionjohto on arvioinut sopimusta myös Suomen Nato-jäsenyyden kannalta.

Kuivuus, nälkä ja
ilmastonmuutos turvallisuusuhkia

Kyllönen ei ole yllättynyt presidentti Sauli Niinistön kannatusmittauksissa saamista luvuista, eikä hänen kampanjaansa kerättyjen korttien määrästä.

Takamatkalta lähteminen ei turhauta Kyllöstä, sillä takaraivossa takoo: Saulikin on saatava rauhan asialle. Kamreeri on heräteltävä komerostaan.

– Herättelijän paikka pienemmän puolueen ehdokkaana on oivallinen. Ei tarvitse lähteä voimansa tunnossa pullistelemaan, vaan nostamaan ja viemään eteenpäin tärkeitä arvoja. Minusta oli itsestään selvää, että meillä – vasemmistoliitolla – pitää olla ehdokas, jotta ihmisyys, rauha, kansainvälinen solidaarisuus ja liennytys ovat keskustelupöydässä.

Hän toivookin, että presidentinvaalikampanjoinnissa käytäisiin poliittista ja ideologista keskustelua sekä nostettaisiin esiin asioita siten, että ihmiset ymmärtävät myös konfliktien syitä, asioiden ja ilmiöiden taustoja.

– Rauha vaatii vuoropuhelua, keskustelua ja vaikeiden asioiden nostamista. Miksi on pulaa vedestä tai ravinnosta, vaikka osa hukkuu jätevuoriin? Kyllönen kysyy.

Yksi hänen vahvoista teemoistaan on nostaa ilmaston- ja ympäristönmuutosten vaikutuksia turvallisuuteen. Tässä hän on samoilla linjoilla fiksujen sotilaiden kanssa, jotka näkevät megatrendeinä nälän, kuivuuden, ilmastonmuutoksen sekä elintasoerot.

Presidentinvaalien keskusteluun on arvioitu tulevan myös repiviä ja ihmisiä jakavia sävyjä. Äärioikeistolaisen perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on profiloitunut vahvasti maahanmuutto-, islam- ja EU-vastaisilla puheillaan.

– Eihän populismi sinänsä ole pahasta, jos pystyy kansanomaistamaan viestinsä selkeästi ja ymmärrettävästi. On vaikea ymmärtää, jos sitä käytetään valheellisen tiedon levittämiseen. Politiikassa vallan ja vastuun pitää kulkea käsi kädessä.

Kyllönen muistuttaa, että valheen jäljet ovat lähellä nähtävissä. Hän mainitsee Britannian brexitin, jonka ympärillä on levitetty virheellistä ja tarkoitushakuista tietoa, jopa valheita.

– Harhaanjohdettu ihminen on omalla tavallaan arvaamaton, Kyllönen muistuttaa.

Valtaa presidentillä
on sopivasti

Kyllönen on syntynyt syvällä Kainuussa, Suomussalmella työläisperheeseen, jonne hänen vasemmistolaisuutensa juuret ulottuvat. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö esiintyi työväen presidenttinä vuoden 2006 vaaleissa. Saatiinko Suomeen työväen presidentti?

- Ei meillä ole työväen presidenttiä. Ne jaetut rukkaset olivat niin helkkarin huonoja, ettei niillä ensimmäistäkään halkosavottaa tehnyt. Porvariversio ei kestä työläisen käsissä, naurahtaa Kyllönen.

Hän painottaa, että kansalliselle identiteetille ja ihmisille tekisi tosi hyvää, jos presidentti olisi lähellä ihmisiä, mukana ihmisten arjessa, johon liittyvät työ, koulutus ja sivistys.

– Koen vasemmistolaisena, että peruste koko instituution olemassaololle ja uskottavuudelle on olla ihmisten presidentti, ei mikään kumarrettava patsas tai jumalkuva.

Kyllösen mukaan presidentillä on valtaa tarpeeksi. Hän olisi kuitenkin valmis vahvistamaan presidentin roolia Euroopan unionissa parhaillaan käytävässä puolustuspoliittisessa keskustelussa.

– EU-näkökulmasta puolustusunionista käytävässä keskustelussa presidenttiä ei voi jättää ulkopuolelle, jos katsotaan valtasuhdetta ja suhdetta EU-päätöksentekoon ja -politiikkaan.

Pitäisi uskaltaa pohtia, voiko presidentti olla ulkona keskustelusta, jos ulko- ja puolustuspolitiikka yritetään tuoda vahvemmin EU-agendalle. Kyllönen ei kuitenkaan halua palata lautasten määrästä käytyyn vääntöön.

– Miten perustellaan presidentin jättämistä ulkopuolelle, jos EU-politiikan sisältö muuttuu siltä osin, että tehdään yhteistä puolustuspolitiikkaa ja yhteisiä hankintoja.

Euroopan parlamentissa hän on seurannut läheltä myös turvapaikanhakijoihin ja terrorismin torjuntaan liittyvää keskustelua sekä miettinyt paljon kansallista turvallisuutta Brysseliin tehtyjen iskujen jälkeen. Kyllönen ei kannata tiedustelulakien säätämistä esitetyssä laajuudessa.

– Ei ole tarvetta säätää esitetyssä laajuudessa eikä missään nimessä nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

– Olen havainnut, että Britanniassa on yksi maailman tiukimmista tiedustelulaeista, ja siellä toistui sama ongelma kuin meillä Turussa. Tietoa on, mutta sitä ei kukaan käsitellyt tai prosessoinut viranomaisten käyttöön.

– Mihin me tarvitsemme tiedustelulakeja, jos meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka toimisivat tiedon pohjalta laajassa viranomaisyhteistyössä estääkseen terrori-iskuja tapahtumasta, puuttuakseen radikalisoitumiseen tai edes estääkseen perhemurhia, joita Suomessa säännöllisesti tapahtuu, Kyllönen kysyy.