Suomen työllisyysaste on huomattavasti matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Eroja on monissa ryhmissä, mutta silmiinpistäviä ne ovat yli 55-vuotiailla miehillä ja 30–39-vuotiailla naisilla. Edellisten kohdalla eläkeputki ja ikääntyneiden syrjintä työmarkkinoilla ovat kilpailevia selityksiä. Jälkimmäisten kohdalla monet, minä mukaan lukien, pitävät kotihoidontukea keskeisenä syynä eroon.
Kotihoidontuki on kiistatta syy siihen, että 30–39-vuotiaitten ja tarkasti ottaen pienten lasten äitien työllisyys on matalampi kuin mitä se olisi ellei kotihoidontukea olisi. Tästä on vahvaa tutkimusnäyttöä.
Tästä ei seuraa, että kaikki pienten lasten äidit työllistyisivät, jos kotihoidontuki lakkautettaisiin (tai sen tasoa laskettaisiin jyrkästi) heti ensi vuoden alusta. Osa äideistä jäisi kotiin hoitamaan lapsia ilman tukea, koska itse niin valitsevat, matalammilla käytettävissä olevilla tuloilla. Osa jäisi työvoiman marginaaliin, ajoittaisiin pätkätöihin ja toistuviin työttömyysjaksoihin. Osa työllistyisi vakituiseen työhön.
Asiaa selvittävien olisi hyvä pitää mielessä, ettei sellaista reformia olekaan, jossa kaikki voittavat eikä kukaan häviä.
Arviot ryhmien koosta olisivat varsin epävarmoja. Selvää kuitenkin on, että kotihoidontuen lakkauttamisella olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä.
Työllistyminen vakituiseen työsuhteeseen on lyhyellä ja varsinkin pitkällä tähtäimellä äitien etu. Ei vähiten siksi, että tuleva sosiaaliturva riippuu siitä. Kuulun myös niihin, jotka uskovat päiväkotien vaikuttavan myönteisesti lasten kehitykseen — vaikka kysymys onkin kovan kiistelyn kohteena.
Niiden perheiden kohdalla, joissa äidit eivät työllistyisi, tilanne on kuitenkin toinen. Matalammat tulot tuskin edistävät kenenkään asiaa, varsinkaan ei lasten, eikä keikkuminen työvoiman marginaalissa varmaan äitien hyvinvointia edistäisi.
Hallitus kaavailee parhaillaan muutoksia vanhempainvapaisiin. Asiaa selvittävien olisi hyvä pitää mielessä, ettei sellaista reformia olekaan, jossa kaikki voittavat eikä kukaan häviä. Kotihoidontukea karsittaessa häviäjiä voi olla paljon. Heidänkin hyvinvoinnistaan huolehtiminen on yhteinen asia.
uutiskirje 
