Suomessa mies ensimmäistä kertaa raskaana! Otsikko viime viikonlopulta saattoi saada hieraisemaan silmiä. Kyse oli siitä, että sukupuolen juridisen vahvistamisen läpikäynyt transmies on onnistunut tulemaan raskaaksi ilmeisesti hormonihoidon keskeyttämisen ansiosta. Terveydenhuollon palvelut ja esimerkiksi Kelan järjestelmät eivät nykyisellään tunnista perheen tilannetta.
Somekeskustelu oli vilkasta ja paikoin rumaa. Arvelen, että monen kommentoijan asenne kumpuaa tiedonpuutteesta. Sukupuolen moninaisuuden kohtaaminen ei ehkä vastaa totuttua tuttua ja turvallista. Lännen Mediaa voi kiittää tärkeän asian nostosta keskusteluun.
Suomen translaki on hurjasti jäljessä muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöä. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa transihmisen sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää yhä paitsi pitkää ja raskasta lääketieteellistä arviointia, myös hormonihoidoin aikaansaatua lisääntymiskyvyttömyyttä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuore käytäntö vahvistaa Suomen lain rikkovan yksiselitteisesti ihmisoikeussopimusta. YK:n ihmisoikeustarkastelussa Suomi sai muilta mailta lukuisia suosituksia aiheesta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vetoaa kansainvälisessä kampanjassa Juha Sipilään suomalaisen transaktivistin Sakris Kupilan puolesta.
Moni meistä, jotka koemme sukupuoli-identiteettimme vastaavan meille syntymässä määriteltyä sukupuolta, ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, että kaikille kysymys ei ole näin yksinkertainen. Syrjivä lainsäädäntö ja yhteiskunnassa vallitsevat ahtaisiin lokeroihin pakottavat normit tuottavat kuitenkin täysin turhaa kärsimystä niille, joiden identiteetti ei vastaa heille juridisesti määriteltyä sukupuolta, tai jotka kokevat kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän ylipäänsä vieraaksi.
Tieto auttaa ymmärtämään erilaisuutta. Vaalikauden alun peruspalveluministerinä toiminut keskustan Juha Rehula muutti kantaansa kohdattuaan niitä, joiden elämään translain vaikutukset ovat kohdistuneet.
Nykylain räikein ihmisoikeusongelma, sterilisaatiovaatimus, voidaan poistaa nopeasti. Asiaa koskeva esitys valmisteltiin jo viime hallituskaudella, ja se odottaa vain eduskuntaan tuomista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa taas odottaa Silvia Modigin viimevuotinen lakialoite, jonka allekirjoitti 85 kansanedustajaa.
Viime kaudella translain korjaaminen kaatui hallituksessa kristillisdemokraatteihin. Nyt suurin hidaste taitavat olla perussuomalaisista irtautuneet siniset.
Sterilisaatiopakko on vain yksi ongelmista, joiden vuoksi Suomen translaki laahaa verrokkimaista jäljessä. Esimerkiksi Norjassa laki korjattiin viime vuonna henkilön itsemääräämisoikeuden pohjalta, ja nyt juridisen sukupuolen korjaaminen onnistuu ilmoituksella. Kotimaisen translain räikeimmän ongelman poistamisella alkaa kuitenkin olla kiire, ja rationaalisia vasta-argumentteja on vaikeaa löytää.
Kolumnin kirjoittaja korjattu klo 14.12. Teksti julkaistiin aluksi virheellisellä kirjoittajan nimellä.
uutiskirje 
