Lissabonin sopimus
Lissabonin sopimus = EU:n uudistetut kaksi perussopimusta, jotka astuivat voimaan 1.12.2009.
Sopimus toi EU-maiden päämiehistä koostuvalle Eurooppa-neuvostolle pysyvän puheenjohtajan ja tekee Eurooppa-neuvostosta virallisen elimen.
Sopimus toi yhdistetyn EU:n komission ulkoasioista vastaavan varapuheenjohtajan ja EU:n neuvoston ulkopolitiikan korkean edustajan.
Sopimus antaa EU:n parlamentille aseman lainsäätäjänä EU:n neuvoston rinnalla entisten asioiden lisäksi myös laillista maahanmuuttoa, rikosoikeuden alalla tehtävää yhteistyötä sekä poliisiyhteistyötä koskevissa ja tietyissä kauppapolitiikan ja maatalouspolitiikan asioissa.
Sopimus lisää päätöksentekoa määräenemmistöllä EU:n neuvostossa muun muassa maahanmuuttoa ja kulttuuria koskevissa asioissa.
Tiistaina voimaan astuva EU:n uusi perussopimus tuo lisää töitä Suomen eduskuntaankin. Eduskunnalla kuten kaikkien muidenkin jäsenmaiden parlamenteilla on tästä eteenpäin kahdeksan viikkoa aikaa ilmoittaa, jos sen mielestä jokin EU:n komission lainsäädäntöehdotus rikkoo EU:n läheisyysperiaatetta eli asia olisi paras jättää jäsenmaiden päätettäväksi. Jos kolmasosa parlamenteista on tätä mieltä, asia mietitään uudestaan.
EU:n komissio on jo pitkään toimittanut esityksensä eduskunnalle, mutta tiistaista lähtien homma on virallista. Ainakin ensi alkuun eduskunnan EU-sihteeristön päällikkö Peter Saramo kahlaa ne läpi ja lähettää sähköpostitse suuren valiokunnan jäsenille ja sen erikoisvaliokunnan jäsenille, jonka alaan asiat kuuluvat, sekä Ahvenanmaan maakuntapäiville.
Automaattisesti asioita ei oteta minkäänlaiseen harkintaan. Suuri valiokunta vain listaa saapuneet esitykset ja koska määräaika kunkin esityksen kohdalla päättyy.
– Jos joku valiokuntien jäsenistä esittää, että jokin asioista pitäisi ottaa käsittelyyn, valiokunta päättää siitä enemmistöpäätöksellä. Jos Ahvenanmaan maakuntapäivät esittää tällaista, asia käsitellään automaattisesti suuressa valiokunnassa, Saramo kertoo.
Saramon mukaan komission esitysten joukossa tulee itse asiassa paljon ”roskapostiakin”: esityksiä, jotka Suomessa eivät kuulu eduskunnan toimivaltaan.
Eduskunnan on tarkoitus alkaa julkistaa esitykset nettisivuillaan, kunhan tekniikka saadaan toimimaan. Tähänkin asti ne ovat löytyneet EU:n nettisivuilta, kunhan on jaksanut etsiä.
Suomella vain yksi kanta
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Suomessa ei olla oltu kovin innostuneita koko asiasta.
– Suomessa eduskunnan asema suhteessa EU-asioihin on niin vahva, että tämä ei tuo siihen uutta.
– Me on lähdetty siitä, että Suomella on yksi kanta, joka on eduskunnan hyväksymä. Hallitus kertoo sen mukaisesti, jos joku esitys Suomen mielestä rikkoo läheisyysperiaatetta.
Suomessa hallituksen velvollisuus on kertoa eduskunnalle heti, kun se saa tietoonsa jonkin eduskunnan toimivaltaan kuuluvan EU-asian. Yleensä se kertoo samassa yhteydessä oman alustavan kantansa, jota voidaan myöhemmin täydentää.
– Kun meillä on parlamentaarinen enemmistöhallitus, niin hallitus tietää, mikä eduskunnan kanta on.
Esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa parlamentti ei ole saanut tietoa vastaavalla tavalla.
– Tällaisissa maissa on ollut innostusta siitä, että tämän läheisyysperiaatteen osalta tulee mahdollisuus heiluttaa keltaista korttia, Tuomioja sanoo.
Lissabonin sopimus
Lissabonin sopimus = EU:n uudistetut kaksi perussopimusta, jotka astuivat voimaan 1.12.2009.
Sopimus toi EU-maiden päämiehistä koostuvalle Eurooppa-neuvostolle pysyvän puheenjohtajan ja tekee Eurooppa-neuvostosta virallisen elimen.
Sopimus toi yhdistetyn EU:n komission ulkoasioista vastaavan varapuheenjohtajan ja EU:n neuvoston ulkopolitiikan korkean edustajan.
Sopimus antaa EU:n parlamentille aseman lainsäätäjänä EU:n neuvoston rinnalla entisten asioiden lisäksi myös laillista maahanmuuttoa, rikosoikeuden alalla tehtävää yhteistyötä sekä poliisiyhteistyötä koskevissa ja tietyissä kauppapolitiikan ja maatalouspolitiikan asioissa.
Sopimus lisää päätöksentekoa määräenemmistöllä EU:n neuvostossa muun muassa maahanmuuttoa ja kulttuuria koskevissa asioissa.
uutiskirje 
