Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) kesällä perustama asevelvollisuustyöryhmä on aloittanut työnsä. Sen on tarkoitus kartoittaa, mihin suuntaan suomalaista asevelvollisuutta pitäisi kehittää, vai pitäisikö siitä luopua kenties kokonaan ja siirtyä kohti ammattiarmeijaa.
Työryhmän puheenjohtajana toimii F-Securen toimitusjohtaja Risto Siilasmaa. Työn on määrä valmistua ensi syksyyn mennessä.
– Mitään johtopäätöksiä meillä ei vielä ole. Jos joku niin väittää, niin väite on väärä, Siilasmaa sanoo.
Työryhmän ensimmäinen näkyvä etappi on perjantaina, kun nettiin avataan sivusto, jolla voi käydä keskustelua asevelvollisuuden merkityksestä ja tulevaisuudesta. Keskustelu löytyy sivulta oikeusvaivelvollisuus.fi .
Jyri Häkämies on perustellut työryhmän perustamista sillä, että hän haluaa kuulla näkemyksiä, joita ei voi arvata ennalta. Siksi hän ei halunnut, että asevelvollisuuden selvittäminen jätettäisiin upseerien tutkittavaksi.
Siilasmaan mukaan työryhmä pyrkii laskemaan mahdollisimman tarkasti ja ennakkoluulottomasti asevelvollisuusjärjestelmän hyödyt ja haitat.
Myös vaikutus kansantalouteen pyritään laskemaan mahdollisimman tarkasti. Tehtävään on valjastettu Siilasmaan mukaan päteviä ekonomisteja, mutta heidän nimiään ei haluta tuoda julki.
– Emme kerro nimiä, jotta heille suotaisiin työrauha, Siilasmaa toteaa.
Kohti Saksan mallia?
Vaikka järjestelmällä on monia yhteiskunnallisia heijastevaikutuksia kuten kansalaisten kunnon ja terveyden kohentuminen, Siilasmaan mukaan asevelvollisuus on aina ymmärrettävä ensisijaisesti maanpuolustuksen näkökulmasta.
– Asevelvollisuusjärjestelmä on luotu puolustusvoimien työkaluksi. Ja sen toiminta pitää arvioida sen mukaan, miten asevelvollisuus palvelee puolustusvoimien tehtäviä.
Suomen puolustusvoimien ja asevelvollisuusjärjestelmän juuret ovat 1800-luvun Preussin Saksassa.
Myös nyt katseet kääntyvät Saksaan. Siilasmaan mukaan työryhmä haluaa selvittää mahdollisuutta tuoda Saksan mallin mukainen siviilipalvelu Suomeen.
Saksassa siviilipalvelu on hyvin suosittua ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää kuin Suomessa. Monet siviiliyhteiskunnan toiminnot kuten vanhustenhuolto, sairaankuljetus sekä palo- ja pelastustoimi ovat pitkälti siviilipalvelusmiesten harteilla.
uutiskirje 
