Perusturva on tilkkutäkki, jota eivät hallitse edes ammattilaiset. Ihmiset tippuvat aukkoihin vaille turvaa.
Aktiivimalli on tästä ilmiöstä yksi pahimmasta päästä. Se ei esimerkiksi ota huomioon, jos ihminen on työkyvytön, mutta ei ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Vastaavia aukkoja pitävät sisällään lähes kaikki perusturvaetuudet.
Suurin este perusturvan uudistamiselle on se, että muutoksen pitäisi olla kustannusneutraali. Etuutta tulisi siirtää köyhältä toiselle köyhälle. Uudistamisen sijaan perusturvaa on leikattu, ja perusturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien välinen kuilu on kasvanut.
Euroopan komissio huomauttaa Suomelle, että viimeaikaiset hallituksen päätökset ovat lisänneet köyhyyttä. Maassa on lähes 900 000 köyhää.
Hallituksen käynnistämä ”perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistus” valmistuu ensi keväänä eduskuntavaalien alla. Uudistuksella tavoitellaan selkeämpää ja yksinkertaisempaa järjestelmää.
Tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen ja vähentää eriarvoisuutta. Yksittäisiin etuuksiin ei tässä puututa, ja taistelu niistä jää uudelle hallitukselle.
Uudistusta valmistelevaa työryhmää vetävän sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin Juho Saaren mukaan viimesijainen turva on yksinkertaisesti liian matala etenkin pääkaupunkiseudulla ja muualla kasvukeskuksissa.
Ensisijaista sosiaaliturvaa tilkitään toimeentulotuella. Saaren mukaan keskeistä onkin, miten asumis- ja työmarkkinat sovitetaan yhteen. Vuodesta 2020 lähtien kansallinen tulorekisteri mahdollistaa nykyistä paremmin sosiaaliturvan mustien aukkojen paikkaamisen.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa taistellaan siitä, kenen ehdolla perusturvasta päätetään. Sipilän hallituksen – tai samantyyppisen oikeistoideologisen hallituksen – kokoonpano merkitsee nykypolitiikan jatkumista. Kokoomusvetoinen oikeistohallitus olisi myrkkyä perusturvan uudistamiselle.
Oikeistopolitiikan jatkumisen seurauksena sosiaaliturvaa leikattaisiin, työttömien kyykyttämistä jatkettaisiin ja sote-palveluja tarvitsevat maksaisivat enemmän palveluistaan. Vastikkeellisuus ja kannustaminen lisääntyisivät. Perustulokokeilu ei etenisi kokeilua pidemmälle.
Sosiaaliturvan kehittäminen vastikkeettoman perustulon suuntaan on kauan ajettu tavoite, eikä siitä tule luopua.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
