Etninen profilointi Suomessa ei lopu ennen kuin sen olemassaolo myönnetään. Lakiin on kirjattu, ettei henkilön ihonväri, etnisyys tai taustasta kertova pukeutuminen, esimerkiksi musliminaisen hijab tai romaninaisen kansallispuku, saa johtaa siihen, että poliisi, vartija tai lentokenttävirkailija pysäyttää hänet.
Todellisuus on toisenlainen. Jos ihminen erottuu joukosta ihonvärinsä tai pukeutumisensa vuoksi, hänen on viisainta kuljettaa ajokorttia tai passia mukanaan. Suomen kansalaisten ei lain mukaan ole pakko kantaa mukanaan henkilöpapereita satunnaisten tarkastusten varalta. Niiden avulla viranomaisten kohtaamisesta voi kuitenkin selvitä nopeammin.
Ulkomaan kansalaisen on poliisin pyytäessä todistettava henkilöllisyyteensä. Tulkinta ulkomaalaisuudesta ei kuitenkaan saa perustua etniseen profilointiin. Sekä suomalaiselle että vuosia Suomessa asuneelle ulkomaalaiselle toistuvat vaatimukset todistaa oikeutensa olla maassa ovat alentavia ja lisäävät ulkopuolisuuden tunteita.
Toistuvat vaatimukset todistaa oikeutensa olla maassa ovat alentavia.
Karu todellisuus paljastui
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen johtaa syksyllä 2015 käynnistynyttä hanketta, jonka puitteissa on tehty hiljakkoin julkaistu Pysäytetyt – etninen profilointi Suomessa -tutkimus. Koneen Säätiön rahoittama hanke on tuottanut myös sarjakuvia ja journalismia.
Tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä viranomaisten ja etenkin vartijoiden toiminnasta. Ulkomaalaisvalvontaa tehdessään poliisi kysyy papereita ja pysäyttää todennäköisimmin tummaihoisen ihmisen, vaikka suurin osa sekä Suomessa asuvista että täällä tilapäisesti vierailevista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä ei poikkea ihonväriltään suomalaisista.
Etnisen profiloinnin perinne Suomessa on syvällä. Romanit ovat asuneet Suomessa viitisensataa vuotta, mutta edelleen heidät pysäytetään niin liikenteessä kuin muuallakin poikkeuksellisen usein. Yleensä etninen profilointi kohdistuu todennäköisimmin nuoreen mieheen, mutta romanien keskuudessa iällä ja sukupuolella ei näytä olevan vaikutusta asiaan.
Vartijat poliiseja rasistisempia
Tutkimukseen haastateltujen mielestä poliisi – vaikka selvästi etnisen profiloinnin tehtyäänkin – toimii pysäytystilanteissa kuitenkin asiallisemmin ja ammattimaisemmin kuin vartijat. Monet vartijoiden kanssa tekemisiin joutuneet kertoivat näiden käyttäytyneen töykeästi ja jopa väkivaltaisesti.
Pelkkä asiallinen käytös ei takaa etnisen profiloinnin puutetta. Erityisesti ulkomaalaisvalvontaa tehdessään poliisi toimii usein intuitionsa pohjalta.
Lain mukaan poliisin tulisi käyttää valvonnassa yksilöityä tietoa, mutta kun tarkastettavat valitaan puhtaasti näppituntumalla, taustalta löytyy helposti yleistyksiä ja rodullistavia oletuksia. Esimerkiksi somalialaistaustainen nuori mies pysäytetään kymmenen kertaa todennäköisemmin kuin niin sanottu kantasuomalainen nuorukainen.
Erityisesti poliisin toiminta vaikuttaa siihen, kokevatko ihmiset olevansa tasavertaisia lain edessä. Poliisi nähdään yhteiskunnan edustajana ja epäluottamus poliisiin rapauttaa luottamusta koko järjestelmän toimivuuteen.
Juttua korjattu 24.4.2018 klo 12.23.
Toisin kuin tekstistä voi tulkita, nuorten somalitaustaisten miesten pysäytyksiin syyllistyvät yleensä vartijat ja myyjät, eivät poliisit.
uutiskirje 