– Lännen demokraattisten liberaalien ja todellisten Venäjän ystävien pitäisi tukea Venäjän opposition painetta Putinin hallintoa vastaan, Venäjän entinen pääministeri Mihail Kasjanov sanoo.
Hän puhui Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-seminaarissa tiistaina Helsingissä.
– Se on tehtävä Venäjän ja koko maailman tulevaisuuden vuoksi.
Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin aikana ministeriksi kohonnut Kasjanov jatkoi ensin valtiovarainministerinä ja sitten pääministerinä Vladimir Putinin ensimmäisen kauden hallituksessa vuoteen 2004 saakka. Sen jälkeen hän on ollut ankara Putinin vastustaja.
Kasjanov sanoo, ettei Venäjällä ole tehty kuuteen vuoteen mitään uudistuksia.
Putin käänsi kelkkansa
Kasjanov sanoo, että kaikki se hyvä, mitä Venäjällä saatiin aikaan Putinin ensimmäisellä presidenttikaudella on pyritty ajamaan alas. Kasjanov tarkoittaa politiikan ja talouden demokratisointia ja maan modernisointia.
Kysyttäessä miksi Putin toteutti aluksi länsimaista demokratisointia Kasjanov sanoo silmää räpäyttämättä, että silloin Putin uskoi Kasjanovin ohjelmiin. Sitten Putin käänsi kelkkansa.
Kasjanov osaa luetella paljon asioita, mitä Putin on tehnyt demokraattisen Venäjän tuhoksi, mutta ei vastata kysymykseen, miksi Putin tekee niin.
Entisestä työtoveristaan Putinista Kasjanovilla on hyvin pessimistinen käsitys. Kasjanov ei pidä Putinia demokraattina ja viittaa hänen menneisyyteensä kommunistista valtaa tukeneessa tiedustelupalvelussa:
– Hän on KGB:n agentti ikuisesti.
Ei Karjalaa takaisin
Suomalaisia aina kiinnostavaan Karjalan palauttamiskysymykseen Kasjanov vastaa, ettei se todellisuudessa olisi ollut mahdollista edes Jeltsinin kaudella. Venäjän parlamentti duuma ei olisi sitä hyväksynyt.
Kasjanovin mukaan Venäjällä katsotaan, että Karjala, kuten lukuisat muutkin raja-alueet, kuuluvat entiseen suuren Venäjän valtakuntaan – joka oli välillä Neuvostoliitto.
Suur-Venäjä-ajattelun mukaan joillekin vanhaan Venäjään kuuluneille alueille, kuten Suomelle, on vain jossain vaiheessa annettu itsenäisyys.
Lue Mihail Kasjanovin ajatuksista enemmän KU:n Viikkolehdestä perjantaina 18. joulukuuta.
uutiskirje 
