Oooh, huutavat Kaarina Hazard ja Mikko Roiha videolla yhteen ääneen.
”Siellä on lamput, pelit, vehkeet”, intoilee Hazard heidän ylittäessään kauko-ohjattua siltaa. Nyt ollaan jännän äärellä!
Kyseessä on Rakkaudesta infraan -sarja, jonka eilen julkaistussa ensimmäisessä jaksossa Hazard ja Roiha tutustuvat Saimaan kanavaan.
Eikä kyse ole ironiasta, vaan parivaljakko on vilpittömän tohkeissaan.
– Minä katson infraa kuin jotakin katedraalia, sanoo Kaarina Hazard.
Infrasruktuurin idea on hänen mielestään kirkas ja liikuttava. Se, kuinka keskinäisissä tekemisissä olemisen inhimillinen välttämättömyys yhdistyy uuraaseen insinööriponnistukseen.
– Ihmisten, tavaroiden ja ajatusten on päästävä menemään eessuntaas ja eteenpäin, se on se periajatus. Ja tämän ajatuksen toteutumiseen on valjastettu mahdoton määrä inhimillistä kykyä, lihasvoimaa ja matematiikkaa.
Saimaan kanavan uudelleenrakennuksen valmistumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Ensimmäisen jakson puheissa vilahteleekin insinöörien lisäksi muun muassa Kekkonen ja YYA-sopimus.
Rauhallisesti virtaavan kanavan varrelle kätkeytyy historiallinen infra, joka kutsuu pysähtymään kansakuntia yhdistävän väylän äärellä.
Metrosta se alkoi, sitten innostui ministeriö
Sarjan tilaaja on liikenne- ja viestintäministeriö, joka tuottaa jaksoihin myös taustatietoa.
Mikko Roiha kertoo idean syntyneen Länsimetron avajaispäivänä. Tuolloin Roiha ja Hazard halusivat olla paikalla juhlimassa hartaasti odotetun metron valmistumista.
– Teimme siitä suoraa lähetystä omalla Facebook-seinällä. Siitä tuli joltinenkin menestys ja ajatus ohjelmasta syntyi. Kiitos tuottaja Riina Hyytiän idean, Kaarina otti yhteyttä ministeriöön ja siellä oltiin heti kiinnostuneita.
– Väylät, liikenneinfrastruktuuri kaikkinensa ovat ministeriön tekemisen ja olemisen ydintä: Jo olemassa olevista väylistä huolehtiminen, uusien suunnittelu ja tulevaisuuden väylien ja niiden käytön mahdollistaminen. Tämän kokemuksen ja tiedon halusimme jakaa infrastruktuurin käyttäjien eli meidän kaikkien kanssa, sanoo ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara.
Youtube-tuotanto on uusi aluevaltaus myös Elokuvayhtiö Aamulle. Ohjelmat leikkaa Aamun Emilia Haukka.
Infralla yhteen harsottu metsäpläntti
Kaarina Hazard sanoo sivistyneensä sarjaa tehdessään.
– Infrahistoria valaisee sitä, miksi tietyillä seuduilla on eletty niin kuin on eletty, miksi tietyt seikat on rakkaita tietyillä seuduilla.
Kanavassa tai tiessä tai voimalaitoksessa on kyse enemmästä kuin äkkiseltään päältä katsoen näyttää.
– Paikkakuntien syvimmät muistot liittyvät siellä tapahtuneeseen vaihtoon ja liikkumiseen. Tehtaat, liikenneristeykset, kalastus ja metsästys, joiden hedelmät on infraa myöten saatu toisten suihin ja ostettaviksi.
Infra on opettanut minulle, miksi Suomi on Suomi.
– Mitä enemmän infraa ajattelee, sitä enemmän sen merkityksen ääressä hiljentyy. Infra on opettanut minulle, miksi Suomi on Suomi.
Mikä se Suomi sitten on? Hazardin kuvailun mukaan jättömaa: Monijuurinen metsäpläntti, joka on infralla harsottu kokonaisuudeksi.
Siinä kudelmassa näkyy historiamme.
– Rataverkostoamme ei tietenkään voi käsittää ilman ymmärrystä osastamme osana Venäjää. Eikä Suomea voi ymmärtää tuijottamatta vesiämme. Niiden luontainen kulku kertoo siitä, miten täällä on aina liike mennyt, ja sen oheen, sitä myötäillen on rakennettu liikkeelle myös infra.
Hän kehottaa katsomaan karttaa. Se miten Oulusta liikutaan kohti Pietaria, se kertoo Suomesta ja Suomen mielestä. Ja Suomi myös muuttuu, niin kuin se on aina muuttunut.
– Kansallisvaltioiden idea on toiminut toistasataa vuotta. Nyt nousussa ovat toisaalta paikalliset identiteetit, toisaalta globaalit suuryritykset, Hazard pohtii.
Kotimaa on silloissa, teissä ja kielessä
Berliinissä asuva Mikko Roiha sanoo tekevänsä sarjaa suuren innoituksen vallassa.
– Tämä on niin kuin se kotimaa. Se Suomi. Se on silloissa ja kanavissa, teissä ja kielessä. On ihanaa ymmärtää Suomea ja maailmaa niiden kautta.
Sarjan tekeminen on vaikuttanut Roihan tapaan tarkastella maailmaa.
– Jään mielelläni ihastelemaan erilaisia siltoja ja keskeneräisiä rakennustyömaita. Vähän saman kuin tämän suomalaisen yhteiskunnan kanssa: sitä pitää itsestäänselvänä, mutta jokuhan sen on rakentanut.
Sekä Roiha että Hazard ylistävät insinöörien kekseliäisyyttä.
– Infraan liittyy tottakai insinööritaito ja mahtavia insinöörejä on tullut jo tavattua, Roiha kertoo.
Suunnitteilla kymmenen jaksoa
Sarjan seuraavissa jaksoissa heinäkuussa vieraillaan moottoritiellä Keski-Suomessa ja kevyen liikenteen väylällä Itä-Suomessa. Jaksoja on suunnitteilla kymmenen.
Ensimmäisen jakson julkaiseminen poiki heti myös yleisöltä ehdotuksia tutustumiskohteiksi, kertoo Susanna Niinivaara.
Jokaista videota täydentää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virkahenkilön kirjoittama blogikirjoitus.
Ensimmäisen kirjoitti Saimaan kanavavaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Seppo Kykkänen.
”Olen aina ihaillut aikaisempien sukupolvien pyrkimyksiä parempaan tulevaisuuteen. Kunnioitan sitä, että seuraaville sukupolville on haluttu rakentaa parempi huominen”, Kykkänen kirjoittaa.
”Minun sukupolvellani on onni nauttia hyvin rakennetusta ympäristöstä ja toimivasta infrastruktuurista.”
Toivottavasti myös seuraavat sukupolvet saavat nauttia samasta.
uutiskirje 
