Suomi on maailman onnellisin maa, väittää 156 maata kattanut kansainvälinen vertailu. Aalto-yliopiston ja Filosofian Akatemian tutkimustohtorin Frank Martelan mukaan totuus riippuu siitä, miten onnellisuus määritellään
– Jos puhutaan ihmisten tyytyväisyydestä elämäänsä, Suomi tosiaan on yksi maailman onnellisimmista maista.
Mitä onni on?
Onnellisuuden mittaaminen on hankalaa. Martelan mukaan tämä johtuu siitä, että sille ei ole olemassa yksittäistä määritelmää.
– Mitä onnellisuus on, riippuu aina määrittelijästä. Jonkun mielestä onni on myönteisten tunteiden kokemista elämässä, toisen mielestä tyytyväisyyttä elämään ja kolmannet ovat kolmatta mieltä.
Martela kirjoittaa tuoreessa tutkimuksessaan onnellisuuden kolmesta ulottuvuudesta, joista vain yhdessä Suomi on maailman kärjessä.
– Jos puhutaan elämäntyytyväisyydestä, on ihan totta, että Suomi on yksi onnellisimpia maita. Suomi ja muut Pohjoismaat pärjäävät elämäntyytyväisyysmittauksissa, Martela kertoo.
– Kun puhutaan myönteisistä tunteista tai masennuksen vähyydestä, Suomi ei olekaan enää kärjessä, vaan keskitason maa.
Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä onnellisuuden määritelmästä.
– Olemme eri mieltä lähinnä juuri siitä, mitä onnellisuus lopulta on. Tutkijat itse aika harvoin edes käyttävät onnellisuus-sanaa.
Martelan mukaan tutkijat puhuvat mieluummin tyytyväisyydestä tai myönteisistä tunteista.
– Onnellisuudesta aletaan puhua vasta, kun mennään puhumaan lehdistölle.
Onnen vastakohta
Onnellisuustohtorin mielestä onnellisuus ei ole pelkästään sitä, että ihminen kokee myönteisiä tunteita kyseisellä hetkellä. Tärkeää on myös se, miten ihminen kohtaa erilaisia vastoinkäymisiä ja kuinka hyvin hän pääsee niistä yli.
– Onnellisuus on eräänlaista tunnekuntoa, eli kykyä kokea myönteisiä tunteita eri tilanteissa ja kykyä säilyttää toimintakykynsä vastoinkäymisten hetkelläkin.
Martelan mukaan onnellisuuden yksi vastakohta on masennus.
– Saattaa se olla apaattisuuskin, ettei tunne oikein mitään tunteita.
Yhteiskunta tarvitsee mittarinsa
Suomalaisten onnellisuutta kannattaa Martelan mielestä mitata tulevaisuudessakin. Yhteiskunta pyrkii tai ainakin sen pitäisi pyrkiä kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen, mikä tarvitsee mittarinsa.
– Olisi hyvä, että onnellisuutta mitattaisiin, jotta nähtäisiin, onko politiikka onnistunut tuottamaan onnea vai eikö ole.
Nykyinen elämäntyytyväisyyden mittaaminen on Martelan mielestä hyvä lähtökohta onnellisuuden mittaamiseen.
– Sen rinnalla pitäisi olla vielä muutama muukin mittari. Mielestäni kannattaisi mitata ainakin myönteisiä tunteita, elämäntyytyväisyyttä ja masentuneisuutta. Kun näitä tarkasteltaisiin erikseen, saataisiin rikkaampi kokonaiskuva onnellisuudesta.
Keskity hyviin asioihin
Onnellisuus on Martelan mielestä hyvä päämäärä yhteiskunnalle, mutta ei välttämättä yksilölle.
– Yhteiskunnan tasolla on hyvä pyrkiä kohti onnellisuutta, mutta yksilön kannattaa vain keskittyä elämän hyviin asioihin. Onnellisuudesta ei pidä tehdä pakkomiellettä, Martela opastaa.
– Jos keskittyy liikaa omaan onnellisuuteensa, saattaa se olla haitallista ihmissuhteille ja jopa omalle onnellisuudellekin.
uutiskirje 
