Peruskoululaisten oppimistulokset ovat syöksylaskussa Ruotsissa, sanoo professori, Institutet för Näringslivsforskningin johtaja Magnus Henreksen Tukholmasta.
Hän puhui torstaina ruotsalaisesta peruskoulusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan seminaarissa Helsingissä.
Syöksylaskun syyksi Henreksen mainitsee oppilaiden jättämistä oppimaan omin avuin sekä opettajien auktoriteetti- ja motivaatio-ongelmat. Hänen mukaansa satojen vuosien aikana kertynyt tieto heitetään nyt hukkaan.
Professorin kritiikki suuntautuu hyperyksilölliseen opetukseen ja muun muassa opetussuunnitelmaan, jossa vaaditaan yhdeksäsluokkalaiselta oppilaalta analysointia ja vertailua monimutkaisistakin aiheista, kuten esimerkiksi magnetismin vaikutuksesta maailmanhistoriassa.
– Tuollaiselle tasolle päästään yliopisto-opinnoissa, Henreksen toteaa.
Hän korostaa, että oppilaiden on opittava perusteet, kuten lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Nyt oppilaat on jätetty yksin ottamaan selvää asioista ja oppimaan itse.
Matemaattiset taidot hukassa
Henreksen on huolissaan erityisesti matematiikasta. Kansainvälisessä vertailussa ruotsalaisten oppilaiden osaamisessa on tapahtunut ”massiivinen pudotus”.
Matematiikan kansainvälisestä edistyneen tason kokeesta suoriutuu Ruotsissa enää kaksi prosenttia, kun takavuosina osuus oli 10 prosenttia. Singaporessa osuus on 52 prosenttia.
Kouluaineet pitäisi Henreksenin mielestä arvioida kulloisenkin tehtävän mukaan. Jos urheilutunnilla arvioidaan aktiivisuutta ja fyysistä suorituskykyä, arvosteluun ei pitäisi sekoittaa muita taitoja.
Professori kertoo esimerkin käsityötunnista, jolloin oppilaan pitää tuottaa jokin käsityö, mutta myös esitellä se.
– Oppilas ei kuitenkaan saa parasta arviota työstään, jos hän ei osaa kertoa luokalleen esimerkiksi sen tekoprosessista, Henreksen puhisee.
Opettajalla on myös vaikea rooli ruotsalaisessa koululuokassa, sillä hän on pikemminkin tietoon ohjaaja, ei opettaja.
Opetuksen laatu määrää tärkeämpi
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä muistuttaa koulutuksen tärkeydestä taloudelle.
– Maissa, joiden kansalaisilla on korkea koulutuspääoma, on yleensä myös korkea bruttokansantuote sekä hyvinvoinnin taso.
Hänen mukaansa korkea koulutus on talouskasvun keskeinen tekijä.
Suomi on pärjännyt hyvin Pisa-tuloksissa, vaikka lapset aloittavat koulun myöhemmin kuin useissa muissa maissa ja kouluviikot ovat tuntimääriltään suhteellisen lyhyet.
– Opetuksen laatu merkitsee enemmän kuin määrä, Vihriälä toteaa.
Pisa-tulokset ovat kuitenkin huonontuneet, vaikka opettajakunta on entistä korkeammin koulutettua ja opettajilla on vapaus valita, minkälaista opetusmateriaalia käyttävät.
Vihriälä huomautti, että työelämässä vaaditaan matematiikan sekä loogisen ajattelun osaajia, sosiaalisia taitoja sekä taitoa omaksua nopeasti uutta.
uutiskirje 
