Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi, että maakuntavaltuutettu ei mielellään olisi kansanedustaja. Vain vajaa viidennes näki kansanedustajat mielellään myös maakuntavaltuustoissa.
Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreesta kansalaistutkimuksesta.
Puoluetausta merkitsee vasemmistolaiselle paljon
Ei tarvitse olla tunnettu.
Sen sijaan hyvän maakuntavaltuutetun tulee ennen muuta ajaa koko maakunnan etua. Tätä mieltä on 89 prosenttia tutkimuskyselyyn vastanneista.
Lisäksi hän pitää yhteyttä äänestäjiinsä (86 prosenttia) ja ajaa heidän etuaan (84 prosenttia). Hän on myös kotoisin omalta paikkakunnalta ja ajaa määrätietoisesti kotikunnan etua.
Hyvällä maakuntavaltuutetulla tulisi olla myös laajat suhdeverkostot ja oikea puoluetausta.
Erityisen tärkeä puoluetausta on vasemmistoliiton kannattajille. Myös sote-uudistuksesta olisi vasemmistoliiton kannattajien mielestä hyvä olla samaa mieltä äänestäjän kanssa. Heistä ehdokkaan lisäksi tulee keskimääräistä useammin olla oman tiensä kulkija.
Maakuntavaltuutetun ei välttämättä edellytetä olevan samaa sukupuolta kuin äänestäjä, olevan henkilökohtaisesti tuttu tai edes tunnettu henkilö maakunnassa. Hyvän valtuutetun odotetaan kykenevän yhteistyöhön.
Eroja puolueiden välillä
Keskustan kannattajien listalla kärkipäähän kipuaa se, että valtuutettu on omasta kotikunnasta tai- kaupungista.
Keskimäärää enemmän keskustan tukijat suosivat myös päättäjää, joka on kansanedustaja, henkilökohtaisesti tuttu tai muuten maakunnassa tunnettu.
Kokoomuksen kannattajakunta korostaa keskimääräistä enemmän hyvää koulutusta, laajoja suhdeverkostoja ja oikeaa puoluetaustaa. Kokoomuksen tukijat odottavat ehdokkaan olevan myös suhteellisen tunnettu henkilö.
SDP:n kannattajat pitävät aloitteellisista ja esiintymiskykyisistä maakuntavaltuutetuista.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1004. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
uutiskirje 
