Meidän on voitava luottaa Suomen viranomaisten kykyyn tehdä oikea arvio.
Näin kommentoi Finnair vaatimuksia turvapaikanhakijoiden kuolonlentojen lopettamisesta.
Meidän on voitava luottaa. Olen samaa mieltä. Se on välttämätöntä. Mutta nyt emme voi.
Kyseessä oli tilanne, jossa irakilainen turvapaikanhakija Ahmed karkotettiin heinäkuun viimeisenä päivänä takaisin lähtömaahansa Finnairin koneella. Maahan, josta hän oli henkensä uhalla paennut Eurooppaan ja Suomeen anoakseen turvapaikkaa. Pikaisen ja puutteellisen käsittelyn jälkeen maahanmuuttovirasto Migri oli todennut, että ihmisoikeudet ja oikeusturva eivät olekaan tässä tapauksessa niin tärkeitä, ja antanut karkotuspäätöksen.
Ahmed ei suostunut lähtemään, joten poliisit käyvät hakemassa hänet, pistivät rautoihin ja raahasivat väkisin lentokoneeseen. Sinivalkoisin siivin häntä oltiin lennättämässä tappavien mellakoiden keskelle Basran kaupunkiin.
Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen oli protestoinut pakkopalautusta kieltäytymällä istumasta. Lentokone ei saa nousta ilmaan, jos kaikki matkustajat eivät istu. Tässä kohtaa koneen kapteeni olisi voinut ilmoittaa, että ei lennä konetta ennen kuin karkotettu on poistettu. Näin kävi äskettäin Ruotsissa. Finnairin kapteeni ilmoitti, että Pennanen on poistettava, sillä hän haluaa lentää Ahmedin kuolonlennon.
Tästä kysyttiin Finnairilta, joka vastasi, että meidän on voitava luottaa viranomaisten kykyyn tehdä oikea arvio.
Lentoyhtiö ei vastannut luottavansa siihen. Se vastasi toiveella. Se on kaunis toive.
Mutta toive hämäräpäätösten muuttumisesta asiallisiksi päätöksiksi ei riitä kuolonlentojen perusteeksi.
Kesä oli Suomessa ennätyskuuma, pahimmillaan 33 astetta. Etelä-Irakissa oli sama juttu paitsi että siellä elohopea nousi jopa 50 asteeseen. Juomavedestä oli pulaa jo valmiiksi, mutta kun Iran vähensi sähköntuontia, lakkasivat tuulettimetkin pyörimästä. Basran kaupungissa alkoivat heinäkuussa mielenosoitukset, joissa vaadittiin sähköä, vettä ja työtä.
Eivät kohtuuttomia pyyntöjä ylipäätäänkään, saati viidenkymmenen asteen helteessä. Basra on rikas öljykaupunki, jonka tuottamista dinaareista pääkaupunki Bagdad palauttaa alueelle vain murto-osan. Eikä se käyttänyt niitä myöskään maksaakseen laskujaan Iranille, minkä vuoksi Basrassa katkesivat sähköt.
Jo Saddam Husseinin aikana šiiavoittoinen Etelä-Irak oli pahasti laiminlyöty. Yhdysvaltojen laiton valloitusretki tuhosi maan infrastruktuurin, mutta eivät sen jälkeisetkään hallitukset ole suosineet šiia-alueita.
Kun valtatyhjiötä täyttämään nousi terroristijärjestö Daesh ja sitä vastustavat sotilasryhmät, ei turvallista ole ollut sunneillakaan. Muutaman vuoden Irakin hallitus on yrittänyt tehdä sotilasryhmistä virallista osaa armeijasta, mutta toistaiseksi monet niistä ovat enemmänkin hallituksen siunaamia rosvoporukoita.
Basrassa saatiin tarpeeksi ja noustiin osoittamaan mieltä. On epäselvää, yrittikö mielenosoituksia pysäyttää poliisi, armeija, puoliviralliset sotilasryhmät vai nämä kaikki yhdessä. Joka tapauksessa he ampuivat janoisen mielenosoittajan ja vahingoittivat montaa muuta. Se tietenkin sai protestit leviämään muuallekin ja muuttumaan hurjemmiksi. Puolueiden pääkonttoreita ja sotilasryhmien päämajoja sytytettiin tuleen. Mielenosoittajia tapettiin lisää.
Sillä hetkellä Migri teki hämäräpäätöksen lähettää Ahmed kuolonlennolle Basraan.
Meidän on jälleen voitava luottaa Suomen viranomaisten kykyyn tehdä oikea arvio.
Miksi Migri sitten tekee hämäräpäätöksiä? Miksei sillä ole kykyä tehdä oikeita arvioita, joihin voisimme luottaa?
Koska Sipilän hallitus on päättänyt lyhentää turvapaikanhakijoiden valitusaikoja ja rajannut heidän saamaansa oikeusapua. Tulkit ja lakimiehet, joita tarvitaan turvapaikkahakemusten käsittelyyn, eivät saa tehdä työtään, jolloin Migri joutuu tekemään vääriä arvioita mutupohjalla. Siis hämäräpäätöksiä.
Muun muassa Pakolaisneuvonta, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Finnwatch ja monet puolueet ovat vaatineet turvapaikanhakijoille sitä oikeusturvaa, joka heille lain mukaan kuuluu. Ranskassa ei suostuta enää palauttamaan turvapaikanhakijoita Suomeen, koska siellä tiedetään, että Suomesta ihmisiä lähetetään hämäräpäätöksillä kuolonlennoille. Jopa Migri itse kritisoi omia käytäntöjään, mutta ei voi muuttaa niitä ilman maan hallitusta.
Migri siis itsekin tietää, että sen kykyyn tehdä oikeita arvioita ei voi luottaa. Jos Finnair haluaa uskoa viranomaisiin, niin luulisi heidän uskovan tämänkin.
Kunnes viranomaisille on annettu takaisin kyky tehdä oikeita arvioita, Finnairin on keskeytettävä kuolonlennot. Näin ovat tehneet muun muassa Lufthansa ja Virgin Atlantic.
Miten kävi kuolonlennolla olleen Ahmedin?
Stop Deportations -verkosto onnistui saamaan hänet puhelimella kiinni. Ei ole tiedossa, pakeniko mies Suomeen kuivuutta, sotilasryhmiä vai armeijaa, mutta niiden keskelle hän joutui sähköttömään mellakka-Basraan.
Ahmedilla ei ole kaupungissa mitään turvaverkkoa, ja sotilasryhmät alkoivat heti uhkailla häntä. He sanoivat tappavansa tai raiskaavansa hänet, joten Ahmed pakeni kaupungin liepeillä olevaan autiomaahan. Hän rakensi oksista itselleen majan, mutta ei uskalla nukkua, koska raivoisat villikoiralaumat juoksevat alueella.
”En ole turvassa täällä”, Ahmed sanoo. ”Olen samanlainen ihminen kuin tekin, auttakaa minua, haluan palata takaisin Suomeen, jota rakastan.”
Suomi on pakkopalauttanut ihmisiä vieläkin pahempiin oloihin ja jatkaa yhä. Suomen on lopetettava hämäräpäätökset ja Finnairin jäädytettävä niihin perustuvat kuolonlennot. Migrille, oikeusavustajille ja tulkeille on tarjottava kaikki tarpeelliset resurssit jokaisen tapauksen käsittelemiseksi asiallisesti.
Meidän on jälleen voitava luottaa Suomen viranomaisten kykyyn tehdä oikea arvio.
uutiskirje 
