Suomi on Euroopan kärjessä työpaikkakiusaamisen yleisyydessä. Itse käytän mieluummin sanoja henkinen väkivalta tai nöyryyttäminen. Arviolta jopa 140 000 työntekijää kokee päivittäin olevansa työpaikallaan enemmän tai vähemmän henkisen väkivallan kohteena. Tämä aiheuttaa kymmenien miljardien menetykset vuodessa sairauspoissaoloina, lisääntyneinä terveydenhuollon menoina tai tuottavuuden laskuna.
Työpaikkakiusaamisen muodot ovat hyvin moninaiset. Kiusaaminen voi olla vähättelyä, uhkailua ja mustamaalaamista. Eräs julmimmista tavoista harrastaa henkistä väkivaltaa on eristäminen työyhteisössä, töiden poistaminen tai niiden lisääminen kohtuuttomasti. Tämä on varsin yleistä työpaikoilla ja vaikea todentaa. Erityisesti mikäli kiusaaja on esimies tai muutoin johtavassa asemassa oleva henkilö, on helppo piiloutua työnjohto-oikeuden taakse.
Kiusatun on lähes mahdotonta lähteä viemään asiaansa eteenpäin.
Itse kiusaamisen kohteena olevalle seuraukset ovat usein kohtalokkaita. Oireita ovat stressi, ärtyneisyys ja univaikeudet. Kiusatun omanarvontunto heikkenee ja aiheuttaa usein masennusta. Pahentuessaan tämä johtaa sairauspoissaoloihin ja jopa pysyvään työkyvyttömyyteen. Kiusaaminen ei siis aiheuta vain kiusatulle vaikeuksia, vaan tällä on vakavia seurauksia myös läheisten elämään. Ei siis ole kyse mistään mitättömästä asiasta, vaan äärimmäisen julmasta väkivallan muodosta.
Lainsäädäntömme tuntee kyllä käsitteet syrjintä, häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Usein näiden valvonta on kuitenkin puutteellista tai jopa mahdotonta. Näin on erityisesti siinä tilanteessa, että kiusaaja on esimies. Kiusatun on lähes mahdotonta lähteä viemään asiaansa eteenpäin työsuojeluviranomaisille. Tämä on henkisesti raskasta mutta myös mahdollisten oikeudenkäyntien kulut estävät prosessin viemisen eteenpäin. Poliisillakaan ei ole usein kokemusta tunnistaa näitä väkivallan muotoja riittävän hyvin.
Tarvitsemme lainsäädäntöön tuntuvia sanktioita henkisen väkivallan osalta. Meillä tunnustetaan, ettei myymälävaras tai fyysisen väkivallan aiheuttaja pääse teoistaan kuin koira veräjästä. Sama tulee ulottaa henkisen väkivallan puolelle myös työelämässä.
Tärkeintä on kuitenkin asioista keskustelu. Työyhteisössä ongelma ei ole vain kiusatun, vaan se vaikuttaa koko työpaikan ilmapiiriin. Tarvitsemme uudenlaista johtamista, missä tunnustetaan työntekijöiden erilaisuus ja kunnioitetaan erilaisia mielipiteitä. Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen on myös meidän jokaisen velvollisuus.
lehti 