Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) perää yhdenvertaisuutta terveydenhuoltoon. Kalevaan kirjoittamassaan kolumnissa hän epäilee, ettei yhdenvertaisuus ei toteudu sote-uudistuksessa.
”Pääseekö hoitoon, saako hoitoa, millaista hoitoa saa – muun muassa tällaisiin kysymyksiinhän koko sote-uudistuksen piti vastata”, Kyllönen muistuttaa ja kysyy:
”Sote-keskustelussa katveeseen on kuitenkin jäänyt kysymys siitä, ketä hoidetaan ja millä hintaa. Jos tarkoitus on leikata kustannuksia, voidaanko joku jättää hoitamatta? Jos hoito on kallista, saavatko sitä kaikki?”
Sipilän hallitus siirtänyt taloudellista vastuuta sairauksien hoidosta ihmisille itselleen.
Vastuuta siirretty sairaille itselleen
Nykyjärjestelmääkin voi moittia epätasa-arvoiseksi, vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tuottaa laadukasta hoitoa kustannustehokkaasti.
”Työterveyshuollon asiakkaat voivat tutkituttaa itseään usein ennaltaehkäisevästikin, kun taas monisairaat jonottavat terveyskeskuksissa saadakseen edes sitä perushoitoa mikä on heille elämän edellytys”, hän kirjoittaa.
Kyllönen muistuttaa Sipilän hallituksen siirtäneen kustannuksia potilaille itselleen. Esimerkiksi hän nostaa hallituksen diabeteshoidon lääkkeisiin tekemät suuret leikkaukset yhdenvertaisuuden kaventamisesta.
”Diabeteksen hoidossa oltiin jo aika hyvässä tilanteessa. Uusia lääkkeitä kehitettiin ja ihmiset saivat apua. Sitten hallitus päätti, että maksakoot itse – lääkkeiden korvattavuuden perusteita muutettiin ja apteekin kassalla olikin luvassa yllätyksiä.”
Hallitus kävi diabeetikkojen kukkarolla
Kyllönen muistuttaa diabeetikon aivohalvausriskistä, joka on 2–4 -kertainen.
”Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Onko meillä vanhenevan väestön maana oikeasti varaa hoitaa ikääntyvät ihmisemme huonosti?
Arviolta jopa 18 prosenttia Euroopan terveysmenoista kuluu diabeteksen hoitoon. Lisäsairaudet tai hoitamattomuus maksavat kuitenkin moninkertaisesti ja on hyvin kylmää politiikkaa päättää jättää ihmiset vain hoitamatta
Epätasa-arvoa lisää se, että työterveyshuollon asiakkaat voivat tutkituttaa itseään usein ennaltaehkäisevästikin.
”Monisairaat jonottavat terveyskeskuksissa saadakseen edes sitä perushoitoa mikä on heille elämän edellytys”, sanoo Kyllönen.
uutiskirje 