”Valokeila Suomeen puolen vuoden ajan”
EU:n puolen vuoden puheenjohtajuuskausi on Suomelle julkisuus- ja vaikuttamistapahtuma. Kansainvälisiä toimittajia ja päättäjiä tuodaan tutustumaan Suomeen
– Mitä Suomi sanoo, sitä kuunnellaan, Eurooppatiedotuksen yksikönpäällikkö Ville Cantell kertoo.
Puheenjohtajamaa pyrkii muiden jäsenmaiden tavoin edistämään EU:n yhteistä asiaa. Suomella on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa Euroopan komission työohjelmaan ja EU-budjettiin seuraaviksi viideksi vuodeksi, sillä niitä laaditaan ensi kesän ja syksyn aikana.
EU ei muuta virkakoneistoaan Suomeen, vaan vakituiset kokoukset pidetään edelleen Brysselissä. Helsingissä järjestetään kuusi epävirallista kokousta.
Euroopan unionissa suunnitellaan maihinnousukeskuksia Eurooppaan suuntautuvan hallitsemattoman muuttoliikkeen suitsimiseksi, linjaa valtionpäämiesten Eurooppa-neuvoston kokous.
Keskuksia on suunniteltu sekä EU:n alueelle että EU:n ulkopuolelle. EU toimisi ainakin osittain keskusten rahoittajana.
Alustavien suunnitelmien mukaan keskukset perustetaan merestä pelastettavien auttamiseksi. Heidät majoitetaan keskuksissa, kunnes he saavat joko kielteisen tai myönteisen turvapaikkapäätöksen.
– Maihinnousukeskuksia voitaisiin perustaa maihin, jotka siihen vapaaehtoisesti suostuvat, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) EU-asioiden eritysavustaja Riikka Pakarinen toteaa.
EU:ssa toivotaan, että maihinnousukeskukset auttavat Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaa. Suomen kanta on, että EU-maihin sijoitettavien kiintiöpakolaisten määrää olisi lisättävä.
Viime vuonna Välimeren ylitti runsaat 170 000 siirtolaista. Vuonna 2016 vastaava luku oli 363 000. Matka Välimeren yli on usein vaarallinen ja hukkuneita on vuosittain tuhansia.
Suomi puheenjohtajakauteen
Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa ensi vuonna heinäkuun 1. päivä.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pohjustaa Suomen puheenjohtajamaakautta kahdenkeskisin neuvotteluin kaikkien Euroopan päämiesten kanssa huhtikuuhun mennessä.
Tällä viikolla pääministeri tapaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.
– Neuvotteluissa käsitellään muun muassa puolustusta, maahanmuuttoa ja keinoälyä. Macron tutustuu myös Aalto-yliopistoon, innovaatiopolitiikkaan ja start-up-yrityksiin, Pakarinen toteaa.
Suomen puheenjohtajuuskaudella ei ole luvassa suurta määrää uusia lainsäädäntöaloitteita. Pakarisen mukaan Suomella on tilaa nostaa esiin omia avauksiaan. Suurista asiakokonaisuuksista monivuotinen rahoituskehys sekä brexit ovat esityslistalla.
Ennen puheenjohtajakautta käydään läpi monet vaalit, kuten Suomen eduskunta-, maakunta- sekä europarlamenttivaalit.
Jos maahan saada perustettua hallitus kesällä 2019, se hyväksyy lopullisen puheenjohtajuusohjelman. Nykyinen hallitus valmistelee ohjelmaa.
Pakarinen uskoo, että puolueille olisi parempi, jos eduskunta- ja europarlamenttivaalit voitaisiin yhdistää.
– Puolueiden voimavarat ovat koetuksella. Eduskuntavaalien jälkeen pitää riittää voimia vielä europarlamenttivaaleihin ja maakuntavaaleihin.
Monen tuulen risteyksessä
Euroopan unionia haastetaan parhaillaan monesta suunnasta.
Yhdysvaltojen kauppasuhteiden tulevaisuus, ilmastopolitiikka ja maahanmuutto ovat EU:n päänvaivana. Puolan sekä Unkarin ihmisoikeustilanne aiheuttavat puolestaan ristivetoa EU:n sisällä.
Riikka Pakarisen mukaan loppujen lopuksi Iso-Britannian brexit lujitti EU:iin jäävien jäsenmaiden yhtenäisyyttä.
Maaliskuun lopulla toivotaan ratkaisua Iso-Britannian erosopimukseen.
”Valokeila Suomeen puolen vuoden ajan”
EU:n puolen vuoden puheenjohtajuuskausi on Suomelle julkisuus- ja vaikuttamistapahtuma. Kansainvälisiä toimittajia ja päättäjiä tuodaan tutustumaan Suomeen
– Mitä Suomi sanoo, sitä kuunnellaan, Eurooppatiedotuksen yksikönpäällikkö Ville Cantell kertoo.
Puheenjohtajamaa pyrkii muiden jäsenmaiden tavoin edistämään EU:n yhteistä asiaa. Suomella on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa Euroopan komission työohjelmaan ja EU-budjettiin seuraaviksi viideksi vuodeksi, sillä niitä laaditaan ensi kesän ja syksyn aikana.
EU ei muuta virkakoneistoaan Suomeen, vaan vakituiset kokoukset pidetään edelleen Brysselissä. Helsingissä järjestetään kuusi epävirallista kokousta.
uutiskirje 
