Julkisessa taloudessa saavutetaan tasapaino ensi vuonna, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti valtion talousarvion tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Julkisen talouden velkaantuminen on jo taittunut ja alittanut Euroopan unionin kriisirajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sipilä lupaa julkisen talouden olevan ylijäämäinen kolmen vuoden kuluttua.
– Velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, Sipilä totesi.
Varoja uusiin työllistämistoimiin löytyy muun muassa käyttämättä jääneistä työllistämistoimista.
Hallitus ottaa kuitenkin lisävelkaa vielä ensi vuonna, eikä luo taloudellisia puskureita.
– Talouskuri jatkuu ensi vuonnakin, pääministeri sanoi.
Suomen talouden ennustetaan kasvavan kaksi prosenttiyksikköä ensi vuonna. Sipilän mukaan hieman yli kahden prosenttiyksikön vuotuinen kasvu takaisi hyvän työllisyyskehityksen. Hallitus tähtää nykyisestä 72 prosentin työllisyysasteesta 75 prosentin työllisyysasteeseen.
Budjetin kokonaissumma on 55,3 miljardia euroa. Budjettiriihessä valtionvarainministeriön esitys kasvoi mm. maatiloille ja Itämeren suojeluun osoitettujen tukipakettien takia.
Osaamisvaje ympäri Suomen
Suotuisat suhdanteet ovat muodostaneet joka puolelle Suomea osaajavajeen. Sipilän mukaan yritykset eivät pääse kasvattamaan toimintaansa työntekijäpulan vuoksi. Suomen lähes 300 000 työtöntä ja avoimet työpaikat eivät kohtaa.
– Työttömiä ohjataan avoimiin työpaikkoihin. Yksilöllisiä työkykyprosesseja kehitetään, perustetaan valtakunnallinen työkykyohjelma, edistetään lyhytkestoisen työn vastaanottamista, jatketaan palkkatukea ja starttirahaa, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) luetteli.
Varoja uusiin työllistämistoimiin löytyy muun muassa käyttämättä jääneistä työllistämistoimista. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä TE-keskukset saavat tulospalkkioita. Yli 60-vuotiaille yli viisi vuotta työttömänä olleille etsitään joko polku takaisin työelämään tai heidät ohjataan tulevan Lex Lindström II:n turvin eläkkeelle.
Hallitus esittää 20 miljoonaa euroa pysyvästi lisää osaamiseen ja koulutukseen. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen hallitus esittää 20 miljoonaa euroa lisää. Panosten uskotaan nousevan yritysten omien satsauksien myötä.
Kansalaisten säästöeurot tuottamaan
Hallitus on päättänyt uudesta rahoitustuotteesta, piensijoittajien osakesäästötilistä. Mallia otetaan Ruotsista.
– Tämä käytännöllistä kansankapitalismia, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) totesi.
Myös pääministeri ja valtiovarainministeri kiittelivät kilvan uudenlaista säästämistapaa.
Osakesäästötilillä osakkeista ansaitut osingot voidaan sijoittaa uudestaan ilman verotusta. Tilin pääomaraja on 50 000 euroa, ja verot peritään tuotoista vasta lunastusvaiheessa. Osakesäästötili otetaan käyttöön vuonna 2020, mutta lainsäädäntö ajetaan läpi vielä tämän hallituksen aikana.
– Noin 400 000 suomalaista sijoittaa osakkeisiin. Kansalaisten tileillä on säästössä 85 miljardia euroa, Orpo mainitsi.
– Tämä on aito piensijoittajan työkalu, Sipilä kannusti.
Verohelpotuksia, ei indeksitarkistuksia
Pieni- ja keskituloisille hallitus lupaa verohelpotuksia. Takuueläkettä nostetaan 9 eurolla kuukaudessa. Eläkeläisten ja muiden etuuksien saajien kaipaamaa indeksikorotusta ei tule.
Eläkeläiset saavat aiempaa suuremman eläketulovähennyksen. Palkansaajien työtulovähennys kasvaa, samoin kaikille pientä ansiota, eli työtuloa, eläkettä tai etuutta, saaville tuleva perustulovähennys. Orpo ja Sipilä painottivat, että verovähennysten kasvun toivotaan ohjaavan pientä ansiota saavat entistä useammin palkkatyöhön.
Todella suurituloisille osoitettu ns. raippavero pysyy hallituksen mukaan voimassa.
uutiskirje 