Maailman talous jäähtyy ja kasvu hidastuu. Suomen kasvun arvioidaan Nordean keskiviikkona julkistamassa talousennusteessa puolittuvan.
– Suomi on nousukautensa huipulla. Talouskasvu puolittuu tämän vuoden kolmesta prosentista ensi vuonna kahteen ja vuonna 2020 puoleentoista prosenttiin, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa.
Nordean ekonomistin Tuuli Koivun mukaan pankki on alentanut etenkin Euroopan kasvuennusteita.
Kauppasota saattaa jatkua Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.
– Euroalue palaa vanhaan, vähän takkuilevaan kasvuun. Jatkossa suurin epävarmuus liittyy Yhdysvaltojen kasvun hidastumiseen elvytyksen päättyessä, Koivu kertoo.
– Kauppasota on iso riski, vaikka meidän ennusteemme on kohtuullisen optimistinen. EU:n ja Yhdysvaltojen välille kuitenkaan tuskin kauppasotaa syttyy.
Koivun mukaan kauppasota saattaa jatkua Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, jonka taloudella menee aiempaa huonommin.
Vientinäkymät heikentyvät
Kangasharjun mukaan maailmantalouden kasvu jatkuu nykyistä hitaampana, mikä yhdessä korkeiden sopimuskorotusten ja nousussa olevien palkkaliukumien kanssa himmentää Suomen vientinäkymiä.
– Myös investointien kasvu hiipuu merkittävästi. Etenkin rakennuslupien määrä on romahtanut.
Rakentamisen kannattavuus on Kangasharjun mukaan surkeampi kuin muilla toimialoilla. Rakennusalaa vaivaa myös paha työvoimapula.
Suomen vienti on vetänyt, kun maailmanmarkkinat ovat kasvaneet.
– Kun markkinat jatkossa eivät kasvakaan, Suomessa tarvitaan oikeaa kilpailukykyä. Edessä olevassa suhdannetilanteen käänteessä nähdään, onko meillä hintakilpailukykyä vai ei.
Sote-säästö on saatava
Suomessa julkista taloutta on valmistettava kasvun hidastumiseen. Kangasharjun mukaan tämä tarkoittaa, että sote on saatava maaliin.
– Julkisen sektorin puskureista on pidettävä huolta. Meidän reseptimme on pitää vaalilupaus kuntien tehtävien karsimisesta, Kangasharju sanoo.
– Nyt se on unohdettu ihan sujuvasti. Missä on luvattu miljardin euron säästö? Nyt kun sote-uudistusta vielä viilataan ja yritetään runtata kasaan, pitää huolehtia, että luvattu sote-säästö tulee.
Kangasharjun mielestä julkiselle sektorille tarvitaan puskureita, jotta emme velkaantuisi kovin paljon talouden kääntyessä.
Suomessa kannattaisi Kangasharjun mielestä jatkaa jo tehtyjä työmarkkinauudistuksia. Hänen mukaansa seuraava hallitus pääsee miettimään kiky-kakkosta.
Keskuspankki nostanee korkoja
Samaan aikaan kun talouden ja työllisyyden kasvu muualla Euroopassa hidastuu, Euroopan keskuspankki lähtee nostamaan korkoja, Kangasharju epäilee.
– Inflaatio avaa mahdollisuuden koron nostolle. Keskuspankki nostaa korkoja kerran ensi vuonna ja kahdesti vuonna 2020. Tämä on mahdollista, koska kaikki pankin pääekonomistit menevät vaihtoon.
uutiskirje 