Lapintie muistuttaa säännöistä: Hallitus ei määrää eduskuntaa

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) odottaa kiireistä syksyä valiokunnassaan.

– Syksyn ohjelmaa katsoessani ajattelin, että muulle ei sitten jääkään aikaa, hän sanoi puhuessaan valiokunnan toiminnasta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa viime viikolla.

On perustuslain kymmenes pykälä, joka koskee muun muassa luottamuksellisen viestin salaisuutta, ja on sote.

Perustuslakivaliokunnan toimintaa ja asemaa on arvioitu paljon mediassa.

– Kun on ollut pitkään kansanedustajana, voi sokeutua kritiikille eikä edes huomaa sitä aina, valiokunnan johtamistavasta kehuja yli puoluerajojen saanut Lapintie sanoo.

– Ihmeissäni olen lukenut, että perustuslakivaliokuntaa on painostettu sote-prosessin aikana, kun en ole huomannut mitään painostuksia, hän sanoo.

Tuore perustuslaki

Perustuslakivaliokunta käsittelee parhaillaan perustuslain kymmenennen pykälän muuttamista. Se koskee henkilökohtaisen elämänpiirin suojaa, kotirauhaa ja luottamuksellisen viestin suojaa.

Kyseessä on poikkeuksellinen asia, koska perustuslain muuttaminen edellyttää toisenlaista menettelyä kuin niin sanotun tavallisen lain muuttaminen.

Lapintie ei lähde arvioimaan, millaiseen lopputulokseen perustuslakivaliokunta päätyy kymmenennen pykälän suhteen.

– Tämä ratkaisu tehdään viime kädessä eduskunnan täysistunnossa, hän sanoo.

– Itse näkisin kuitenkin, että meillä on nuori tuore moderni perustuslaki. Sen voimaantulon jälkeen kaikki poikkeukset perustuslain säätämisjärjestyksestä ovat todellakin olleet poikkeuksellisia. Niitä on ollut muutama tapaus.

Nykyinen perustuslaki astui voimaan vuonna 2000.

– Aiemmin eduskunnassa oli arkipäivää, että eduskunta totesi jonkun lakiesityksen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, mutta ei se mitään, säädetään se silti. Nyt eduskunta muuttaa lakiesitystä ennen kuin hyväksyy sen. Usein käy myös niin, että hallitus vetää puutteellisen esityksensä pois.

Sote yksi kokonaisuus

Syksyn toinen iso asia on sosiaali- ja terveysuudistus.

Lapintie muistuttaa perustuslakivaliokunnan todenneen jo kahteen kertaan, viimeksi tänä kesänä, että kaikki sote-lait muodostavat oikeudellisen kokonaisuuden ja niitä tulee käsitellä yhdessä.

– En ota kantaa siihen, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee, tekeekö se vaikka viisi erillistä lakipakettia. Mutta perustuslakivaliokunnan kannan mukaan ne muodostavat oikeudellisen kokonaisuuden. Siksi perustuslakivaliokunnan on mahdoton antaa niistä erillisiä lausuntoja. Ne kaikki käsitellään yhdessä.

Kritiikki tuntuu vähenneen.

Hän toteaa, että perustuslakivaliokunnan toiminta riippuu sosiaali- ja terveysvaliokunnasta.

– Olen julkisuudesta lukenut, että hallituksella on arvioita, milloin tämä tapahtuu, mutta perustuslakivaliokunnan roolin, eduskunnan ja ylipäätään suomalaisen demokratian kannalta on tärkeää pitää erillään hallituksen työ ja eduskunnan ja sen valiokuntien työ.

– Eli perustuslakivaliokunnassa työskennellään nopeasti, tehokkaasti ja yksimielisesti, mutta pelkästään valiokunnan oman aikatauluarvioinnin mukaan.

Yhä enemmän hommia

Perustuslakivaliokunta on työteliään valiokunnan maineessa. Sen rooli on muuttunut ja vahvistunut huimasti vuosien saatossa. Suomen itsenäisyyden alusta 1930-luvun lopulle asti siltä pyydettiin vuodessa kolme neljä lausuntoa. Vuonna 1968 määrä oli kuusi ja vielä vuonna 1978 se antoi vain 12 lausuntoa.

Viime vuosina määrä on ollut noin 70.

– Toki henkilökuntaakin on nykyisin aiempaa enemmän. Nyt meillä on kolme valiokuntaneuvosta. He ovat alallaan Suomen huippuja, eikä työ olisi mahdollista ilman heitä, Lapintie sanoo.

Toinen ryhmä, jonka merkitystä Lapintie haluaa korostaa, ovat asiantuntijat, joita valiokunta kuulee päätöksenteon pohjaksi. Hän muistelee parin vuoden takaista kriittistä keskustelua perustuslakiasiantuntijoiden roolista.

– Koska Suomen järjestelmässä perustuslainmukaisuus tutkitaan ensisijaisesti nimenomaan eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, sen työ olisi mahdotonta, jos käytettävissä ei olisi näihin asioihin erikoistuneita yliopistoprofessoreita.

– Nyt kritiikki tuntuu vähenneen ja asiantuntijoiden rooli tuntuu ymmärrettävän paremmin.