Eduskunta on lokakuussa aloittanut korkovähennysrajoitusta koskevan lainsäädäntöuudistuksenkäsittelyn. Finnwatchin mielestä sillä hallituksen vesittää verovälttelyn vastaista taistelua.
– Lausuntokierrokselle tullut hallituksen esitys on surkea pettymys. Tutkimustieto on sivuutettu ja elinkeinoelämän lobbarit ovat saaneet hallituksen esityksessä tahtonsa läpi, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo.
Koroilla tehtävä verosuunnittelu on yksi yleisimmistä tavoista, joilla yritykset voivat keinotekoisesti vähentää verotettavaa tulostaan ja siirtää voittoja Suomesta matalan verotuksen maihin. Nyt käsiteltävät korkovähennysrajoitusta koskevat lakimuutokset ovat seurausta EU:n veronkierron vastaisen direktiivin toimeenpanosta.
– Jos hallituksen esitys menee tällaisenaan läpi, Suomi säätää korkovähennysrajoituksista huomattavasti Ruotsia löysemmin. Sääntelyn aukkoja hyödyntävien yritysten aggressiivinen verosuunnittelu saa jatkua, ja Suomi menettää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja verotuloja, Vartiala toteaa.
Keinotekoisesta velkaantumisesta ylimääräinen veroetu
Finnwatch toteaa tiedotteessaan olevansa erityisen tyrmistynyt siitä, että hallituksen esityksessä lakiin ollaan sisällyttämässä niin sanottu tasevapautussääntö.
Alunperin valtiovarainministeriö oli esittänyt tasevapautuksesta luopumista siksi, että se on rapauttanut veropohjaa, kohdellut verovelvollisia epätasa-arvoisesti ja mahdollistanut verovälttelyn.
Tasevapautussäännön soveltuessa yrityksen korkojen vähennyskelpoisuutta ei rajata lainkaan jos yritys osoittaa, että sen velka-aste ei poikkea koko konsernin velka-asteesta. Pelkästään tasevapautussääntö tulee maksamaan Suomelle vuosittain vähintään 40 miljoonaa euroa menetettyinä verotuloina.
– Hallitus varoittelee niin valtiota kuin yksityishenkilöitä velkaantumasta. Mutta kun kyse on yrityksistä, Suomen verotuloja vähentävä keinotekoinenkin velkaantuminen palkitaan ylimääräisillä veroeduilla. Tätä on vaikeaa käsittää, Vartiala toteaa.
Hallitus helpottaa manipulointia
Tasevapautuksen lisäksi hallituksen esityksen mukaan yritykset voivat vähentää konsernin sisällä maksettuja nettokorkomenoja täysimääräisesti 500 000 euroon asti. Jopa 3 miljoonan euron nettokorkomenot voidaan vähentää silloin kun niitä maksetaan ulkopuolisille osapuolille. Suuremmatkin korkomenot voi vähentää jos niiden osuus on enintään 25 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta.
Finnwatch muistuttaa, että velat on helppo saada näyttämään ulkopuolisilta otetuilta konsernirakennetta manipuloimalla. Hallitus helpottaa manipulointia, sillä se esittää, että etuyhteyssuhteesta ei säädetä direktiivin mukaisesti.
– Suomessa on käsitelty julkisuudessakin tapauksia, joissa pääomasijoittajat ovat veroetujen toivossa järjestelleet lainansa näyttämään ulkopuolisille maksetuilta lainoilta. Tähän verosuunnitteluun ei olla puuttumassa – päinvastoin. Hallituksen esitykseen on lisätty terminologista kikkailua, jonka avulla etuyhteyssuhteen määritelmä jää heikoksi.
uutiskirje 
