Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen CETA-sopimuksesta tekemäänsä kirjalliseen kysymykseen. Arhinmäki teki syyskuussa toisen kirjallisen kysymyksen työ- ja elinkeinoministeriön toiminnasta, kun se teetti selvityksen kaivoslain uudistamisen tarpeellisuudesta asianajotoimisto Boreniuksella.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) lähetti siihen vastauksen, joka on päivätty torstaille.
– Odotettuani kolme viikkoa tätä vastausta niin kyllä se yllättävän heikko oli. Siinä ei oikeastaan vastattu juuri mitään niihin kysymyksiin, joita esitettiin. Edelleenkin kysymys kuuluu, että jos eduskunnan täysistunto yksimielisesti edellyttää selvitystä, miksi ja miten selvitys voidaan tehdä ulkopuolisella lakitoimistolla? Arhinmäki kommentoi Kansan Uutisille.
”Miten yksi asianajotoimisto täysin jättää huomioimatta asiantuntijoiden näkemykset?”
Arhinmäki ei epäile selvityksen tekijöiden pätevyyttä. Hän huomauttaa, että he ovat profiloituneet kaivosteollisuuden asioiden ajajina.
– Toisaalta, jos halutaan varmistaa puolueettomuus ja tehdä selvitys ulkopuolella, silloin yleensä pyydetään useampi tekijä.
Arhinmäki ihmetteli kirjallisessa kysymyksessään, miten ministeriö päätyi tilaamaan selvityksen Boreniukselta, jonka puolueettomuus voidaan kyseenalaistaa. Tämän lisäksi Arhinmäki kysyi, mikä on eduskunnan edellyttämän kaivoslain uudistamisen arvioinnin aikataulu ja missä muodossa selvitys lain muutostarpeista on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn.
– Siinä (vastauksessa) ei vastata ollenkaan, miten tässä edetään seuraavaksi eteenpäin, vaan kerrataan vanhaa lakia ja sen prosessia.
Avoimia kysymyksiä
Arhinmäki sanoo, että ulkoasiainvaliokunta on jo käsitellyt asiaa.
– Nyt talousvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan pitää arvioida, vaatiiko tämä lisävaatimuksia hallituksen suuntaan. Koko eduskunnan hyväksymässä ponnessa sanottiin, että hallituksen pitää tuoda vaadittavat uudistukset kaivoslakiin.
Asianajotoimiston tekemän selvityksen mukaan mitään uudistuksia kaivoslakiin ei tarvitse tehdä. Arhinmäki huomauttaa, että eduskunnan hyväksymä ponsi pohjautui valiokunnan asiantuntijakuulemisiin.
– Jää kysymys, miten yksi asianajotoimisto täysin jättää huomioimatta asiantuntijoiden näkemykset.
Mikä ihmeen CETA?
Eduskunta hyväksyi kiistellyn CETA-sopimuksen toukokuussa. Vasemmistoliitto ja vihreät äänestivät sitä vastaan, kun sosiaalidemokraattien ryhmä äänesti yksimielisesti sen puolesta.
CETA-sopimuksen suurin ongelmakohta on siihen sisältyvä investointisuoja. Se antaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa yksittäinen valtio investointituomioistuimeen, jos yritys katsoisi valtion toimineen sen etujen vastaisesti. Oikeudenkäynnit ovat pitkiä ja kalliita, minkä vuoksi investointisuojalla onkin jo ennaltaehkäisevä vaikutus. Valtiot lähtevät siis muuttamaan lainsäädäntöä yrityksille suotuisiksi, jotta yritykset eivät haastaisi valtioita oikeuteen.
uutiskirje 
