Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 21 prosenttia. Nousua vajaassa 20 vuodessa on tullut kuutisen prosenttiyksikköä. Ennusteiden mukaan joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias vuonna 2030. Todellisuus voi olla vielä vaikeampi, sillä syntyvyyden jyrkkä putoaminen viime vuosina on yllättänyt kaikki.
Huoltosuhde on tämän seurauksena kovalla koetuksella. Vuonna 2016 sataa työssäkäyvää suomalaista kohden oli 142 ei-työssäkäyvää. Juuri ennen 1990-luvun lamaa vuonna 1989 luku oli 112.
Suomella ei siis ole varaa hukata ketään, mikäli hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus halutaan säilyttää. Uusimmat tiedot kuitenkin kertovat erityisesti nuorten miesten katoamisesta kokonaan työmarkkinoilta. Siis ei edes työttömiksi, vaan kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sanoi Ylen Ykkösaamussa (11.10.) 25–35-vuotiaiden miesten työvoiman ulkopuolelle ajautumisen olevan ilmiö, jonka kasvu näkyy jo tilastoissakin.
Syitä parhaassa työiässä olevien miesten siirtymiseen työvoiman ulkopuolelle voivat Pylkkäsen mukaan olla koulutuksen tai ammattitaidon puute, työkyvyttömyys ja mahdollisesti lääke- tai päihderiippuvuus.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella professorina toimiva Pertti Haaparanta nostaa Akateemisessa talousblogissa (15.10) esiin vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin ja sen johdosta euroalueella harjoitetun finanssipolitiikan, joka alensi kokonaiskysyntää. Rahapolitiikkakin oli kireämpää kuin muualla.
Seuraukset poliittisista valinnoista hätkähdyttävät. Vuoteen 2007 asti työvoiman ulkopuolella olevien osuus aleni samassa suhteessa kaikissa ikäluokissa. 2008 alkaneen käänteen jälkeen nuoremmista ikäluokista on siirrytty työvoiman ulkopuolelle enemmän, vanhemmista vähemmän. Viime vuonna kaikissa ikäluokissa 20–44-vuotiaiden osuus työvoiman ulkopuolella oli suurempi kuin vuonna 2008. 45–74-vuotiaiden osuus työvoiman ulkopuolella oli puolestaan pienempi.
Ilmiö on uusi. 1990-luvun laman jälkeen työmarkkinoilta syrjäytyneiden osuus nousi kaikissa ikäluokissa.
Suuri kysymys on, tulevatko työvoiman ulkopuolelle ajautuneet koskaan työmarkkinoille. Oppi on se, että lyhyen aikavälin lamasäästöt voivat tuottaa vuosikymmenten mittaisen laskun. Se ei kuitenkaan mene ilmeisesti koskaan perille.
”Ehkä ihmisten pompottaminen, ammattikoulutuksen tason heikentäminen eivätkä muut koulutusmenojen leikkaukset ole parhaita keinoja ongelman ratkaisemiselle”, kirjoittaa Haaparanta.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
lehti 