Euroopan parlamentin Unkari-äänestys syyskuussa oli ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen mukaan tärkeä signaali. Sen mukaan yksittäinen jäsenvaltio ei voi murentaa oikeusvaltion perusteita ilman, että Euroopan unioni puuttuu asiaan.
Eurooppatiedotuksen seminaarissa Helsingissä pohdittiin tiistaina oikeusvaltion haastajia ja haasteita.
Euroopan neuvoston tarkkailija, Venetsian komission jäsen Kaarlo Tuori totesi seminaarissa, että oikeusvaltion ongelmat eivät ole vain itäisen Euroopan maiden ongelma.
– Samoja ongelmia on myös lännessä, esimerkiksi Maltalla, jonne olen menossa ensi viikolla selvittämään tilannetta.
Ensimmäisinä oikeusvaltio-ongelmat pulpahtivat Euroopassa esiin Unkarissa ja Puolassa.
– Sieltä ne ovat valitettavasti levinneet myös muun muassa Romaniaan.
Demokratia kateissa
Tuorin mukaan Unkarin ja Puolan piti olla demokraattisen oikeusvaltion kehityksessä mallioppilaita.
– Niissä ei kuitenkaan ehtinyt syntyä demokraattista oikeusvaltiota tukevaa kulttuuria, eikä demokratian perinnettä ollut, Tuori pohtii.
Hänen mukaansa molemmissa maissa kirjoitettiin valtiosääntö vuoden 1989 jälkeen, mutta valtiosääntöä tulkitaan nyt nationalistisen kulttuurin läpi.
– Näiden maiden nationalismi on neuvostoaikana tukehdutettua nationalismia, jota pakolaiskaaos on vahvistanut.
– Vaaleissa voittanut puolue on molemmissa maissa ottanut haltuunsa päätöksenteon, kaikki ministeriöt ja virastot. Molemmissa maissa on myös perustuslakituomioistuin, joka on tehty aseettomaksi.
Tuorin mukaan myös mediaa on yritetty vaientaa, erityisesti Unkarissa.
– On hyvä, että Euroopan parlamentti päätti puuttua Unkarin tilanteeseen. Tarvitaan muitakin instansseja, jotka voivat puuttua jäsenmaiden tekemisiin silloin, kun EU:n perusarvot ovat vaarassa.
Vaarallinen sana
Sirpa Rautio seuraa EU:n oikeusvaltio-ongelmia unionin perusoikeusviraston puheenjohtajana.
– Oikeusvaltiosta on vaarallista puhua. Ennemmin kannattaa puhua ihmisoikeuksista tai perusoikeuksista, joiden molempien pitäisi toteutua oikeusvaltiossa.
Rautio muistuttaa, että nämä molemmat toteutuvat myös kaikissa Euroopan ihmisoikeussopimusta noudattavissa maissa.
Aiemmin sekä Unkarissa että Puolassa Suomen suurlähettiläänä toiminut Jari Vilén kysyi seminaarissa, pitäisikö sopimuksia rikkovat maat pitää sisällä EU:ssa vai ottaa unioniin vain oikeat oikeusvaltiot ja jättää muut ulos.
– Unkarissa ei ole tällä hetkellä demokratiaa, koska siellä ei ole oppositiota. Puolassa on oppositio, joten siellä on ainakin jotakin demokratian tapaista.
Vilénin mielestä jollakulla EU:ssa pitäisi olla oikeus sakottaa maita, jotka eivät noudata oikeusvaltion periaatteita.
– Pelkät sanktiot eivät enää riitä, jos niistä ei ole rangaistuksiksi.
uutiskirje 
