Pääministerin salkkua on soviteltu mielipidemittausten perusteella SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen ja kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon käteen.
Mittausten perusteella ei vielä uskot kahden kauppaan, joten nykyinen pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja vihreiden Pekka Haavisto nostettiin tällä viikolla Keskuskauppakamarin pääministeritenttiin.
Samalla linjalla jatkoi perjantaina STTK, joka myös järjesti neljän kannatusmittauksissa suurimman puolueen tentin aiheena seuraavalla vaalikaudella odottava sosiaaliturvan uudistamishanke.
Kolmasosa uskoo ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimyksiin kevään vaaleissa.
Pienemmät puolueet rajautuvat pääministerivaalista syrjään
Pääministeritenttejä järjestävät eri tahojen lobbarit, mutta myös media tarttuu hanakasti pääministeri kisaa. Muiden kuin joukkoon kelpuutettujen puolueiden kannalta tämä on turhauttavaa.
Puolueet rajautuvat julkisuudesta, mikä voi vaikuttaa myös äänestyspäätöksiin. Eduskuntavaaleissa ei valita pääministeriä, vaikka käytännössä suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri syntyneen käytännön mukaisesti.
Väistämättä kansalaisille syntyy rajallinen kuva vaihtoehdoista, jos eduskuntavaaleja käydään pääministeriehdokasvetoisesti.
Vielä eduskuntapuolueita heikoimmassa asemassa ovat eduskunnan ulkopuoliset puolueet. Nämä puolueet pääsevät harvoin ääneen muissa kuin omissa vaalitilaisuuksissaan.
Äänestäjä hakee tietoa perinteisestä mediasta
Sanomalehtien Liiton teettämän tutkimuksen mukaan kansalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöstensä tueksi etenkin sanomalehdistä ja televisiosta. Tämä on vastoin sitä näkemystä, että sosiaalinen media olisi vaikuttavin kanava. Lähinnä vain nuorimmat äänestäjät hakevat tietoa myös sosiaalisesta mediasta ja Googlesta.
Suomalaiset hakevat ensi vuoden eduskunta- ja europarlamenttivaalien äänestyspäätöksiin selvästi eniten tukea painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja televisiosta.
Eduskuntavaaleissa äänestävistä 67 prosenttia ja europarlamenttivaaleissa äänestävistä 71 prosenttia hakee tietoa äänestyspäätöksensä tueksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä.
Television vastaavat luvut ovat samaa suuruusluokkaa eli 63 ja 69 prosenttia. Muut mediat jäävät molempien vaalien osalta selvästi kärkikaksikon taakse.
Ulkopuolisen tahon vaikuttamispyrkimykset todennäköisiä vaaleissa
Eduskuntavaaleissa äänestäminen kiinnostaa laajasti. Europarlamenttivaaleissa kiinnostus on selvästi vähäisempi. Erityisesti 18–34-vuotiaat ovat varsin epävarmoja äänestämisestään toukokuun europarlamenttivaaleissa.
Samasta IRO Research Oy:n viime marras-joulukuussa tekemän tutkimuksen mukaan käy ilmi, että kolmasosa suomalaisista pitää ulkopuolisen tahon vaikuttamisyrityksiä vaalituloksiin todennäköisenä.
Jokseenkin yhtä moni (31 prosenttia) uskoo näin tapahtuvan myös europarlamenttivaaleissa. Ulkopuolinen taho voi olla esimerkiksi vieras valtio tai epäjärjestystä lietsova taho.
Euroopan hybridiuhkakeskuksen viestintäpäällikkö Päivi Tampere arvioi Ylen A-studiossa keskiviikkona, että riski Suomen vaaleihin kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta on kasvanut verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
uutiskirje 
