Linken liittopäiväryhmän tarkoituksena oli saavuttaa myönteistä julkisuutta poliittisille tavoitteilleen berliiniläisessä kongressikeskuksessa maanantaina järjestetyllä tilaisuudella. Siitä tuli kuitenkin puolueen sisäisen tilan selvittelyfoorumi.
Kiistat repesivät avoimiksi kahden läntisen osavaltiopuolueen, Nordrhein-Westfalenin ja Baden-Württembergin, johdon lähetettyä kirjeet liittopäiväryhmän puheenjohtajalle Gregor Gysille. Kirjeissä moitittiin puolueen toiminnanjohtajaa Dietmar Bartschia epälojaalisuudesta puolueen puheenjohtajaa Oskar Lafontainea kohtaan. Pyrkimyksenä on syrjäyttää Bartsch toukokuussa Rostockissa pidettävässä puoluekokouksessa.
Itäisten osavaltioiden puoluejohtajat reagoivat välittömästi omalla kirjeellään, jossa he ilmaisivat tukensa Bartschille.
Lafontaine
kysymysmerkki
Lafontaine sanoi marraskuussa kertovansa vuoden alussa omasta tulevaisuudestaan sen mukaan, miten hän on selviytynyt eturauhassyövän leikkauksesta Hän ei osallistunut liittopäiväryhmän maanantaiseen kokoukseen.
Gysi tapasi edellisellä viikolla Lafontainen Saarbrückenissä. Gysi kertoi tutkimusten vielä olevan kesken, ja puolueen joutuvan odottamaan Lafontainen ilmoitusta jatkoaikeistaan.
Gysi kiisti, että Lafontaine olisi asettanut ehtoja ehdokkuudelleen jatkaa puheenjohtajana, vaan se riippuu terveydentilan kehityksestä.
Saarlandin Linke ilmoitti torstaina, että maapäiväryhmä järjestää vastaanoton tiistaina 19.1. Ryhmän puheenjohtaja Lafontaine osallistuu tilaisuuteen. Hänen odotetaan silloin mahdollisesti kommentoivan Linken sisäistä tilannetta ja kertovan tulevaisuudensuunnitelmistaan.
Taustana
kulttuurierot
Linken toiminnan lähtökohdat ovat itäisissä osavaltioissa ja Berliinissä erilaiset kuin läntisissä osavaltioissa. Kuten liittopäiväryhmän baijerilainen varapuheenjohtaja, entinen ay-taustainen sosiaalidemokraatti Klaus Ernst totesi eräässä lehtihaastattelussa, Linke on idässä laajaa kannatusta nauttiva ”kansanpuolue”, lännessä taas ”intressipuolue”.
Idässä puolue on tottunut ottamaan ja kantamaan vastuuta kunnista aina osavaltioiden tasolle saakka, tekemään kompromisseja. Lännessä taas sosialidemokratian valtavirrasta vasemmalla olevat ovat tottuneet toimimaan oppositiossa, poliittisen kentän reunamalla.
Jo uutta vasemmistopuoluetta muodostettaessa tämä ongelma oli näkyvillä. Gysi sanoi ennen joulua Die Weltin haastattelussa, että kahden kovin erilaisen kulttuurin nivominen yhteen ”kestää joka tapauksessa kauemmin kuin olin ajatellut”. Hän sanoi Lafontainella ja hänellä itsellään olevan tehtävänä puolueen yhdistäminen.
Oppositio vai
hallitusvastuu?
Linken osallistuminen Berliinin osavaltiohallitukseen yhdessä SPD:n kanssa on hiertänyt puolueessa sen muodostamisesta saakka. Näkyviä erimielisyyksiä aiheutti myös puna-punahallituksen muodostaminen Brandenburgissa syksyisten osavaltiovaalien jälkeen.
Ennen kaikkea kevään osavaltiovaaleihin valmistautuvassa Nordrhein-Westfalenissa pelätään, että suostuminen epämiellyttäviin kompromisseihin Brandenburgin hallitusohjelmassa heikentää Linken poliittista uskottavuutta lännessä.
Linken tavoitteena Nordrhein-Westfalenissa on CDU:n ja FDP:n hallituksen kaataminen ja puna-vihreän enemmistön saavuttaminen maakuntapäiville. Jos tavoite saavutetaan, osavaltion Linken hyväksymä oppositiohenkinen vaaliohjelma kuitenkin sulkee puolueen hallituksen ulkopuolelle, jos se ei suostu kompromisseihin.
Myös Lafontaine kritisoi hallitukseen osallistumista Brandenburgissa. Tosin hän itsekin pyrki omassa osavaltiossaan Saarlandissa ratkaisuun, joka olisi vienyt Linken hallitukseen yhdessä SPD:n ja vihreiden kanssa. Yritys kuitenkin kaatui vihreiden valittua oikeistoyhteistyön.
Niin ikään Thüringenissä Linken pyrkimyksenä oli hallitukseen osallistuminen menetyksellisten osavaltiovaalien jälkeen. Vaaleissa Linken taakse jäänyt SPD kuitenkin auttoi kristillisdemokraatteja säilyttämään johtoaseman osavaltiossa menemällä sen kanssa hallitukseen.
Dietmar Bartsch
uhrataan?
Myös Gysi kritisoi liittopäiväryhmän tilaisuudessa toiminnanjohtaja Bartschia epälojaalisuudesta Lafontainea kohtaan. Lafontaine ilmoitti lokakuun alussa liittopäiväryhmän kokouksessa, ettei jatka ryhmän puheenjohtajana. Ilmoitus yllätti sekä liittopäiväedustajat, puolueen jäsenet että tiedotusvälineet.
Osoitukseksi Bartschin epälojaalisuudesta katsotaan se, että hän kertoi marraskuussa Der Spiegelille Lafontainen keskustelleen jo vuoden 2009 alussa puolueen ydinjohdon kanssa siitä, ettei jatka liittopäiväryhmän johdossa syksyn vaalien jälkeen.
Saman asian ja vielä vähän perusteellisemmin Bartsch kertoi Neues Deutschlandin palstoilla jo lokakuussa. Silloin asiasta ei noussut mitään hälyä.
Bartsch on torjunut syytöksen epälojaalisuudesta ja todennut toimineensa vuodesta 1991 puolueen lojaalina työntekijänä.
Monet Linken johtavat ”itäiset” poliitikot arvioivat, että syytökset epälojaalisuudesta kätkevät taakseen enemmän ja että kaikkea ei vielä ole sanottu.
Lothar Bisky, joka johtaa puoluetta rinnan Lafontainen kanssa, on ryhtynyt selvittämään tilannetta. Lehtitietojen mukaan hänellä on ollut pitkiä keskusteluja Bartschin ja muiden johtohenkilöiden kanssa. Bartsch puolestaan on käynyt puhelinkeskustelun Gysin kanssa.
Pyrkimyksenä on löytää Bartschille uusi tehtävä ja välttää jyrkkiä vastakkainasetteluja ennen puoluekokousta.
uutiskirje 
