Hugo Chávezista tuli Venezuelan presidentti helmikuussa 1999. Saman vuoden syksyllä Yhdysvallat joutui sulkemaan tärkeimmän sotilastukikohtansa alueella luopuessaan Panaman kanavasta.
Sotilaat siirrettiin Panamasta Puerto Ricoon Roosevelt Roadsin laivastotukikohtaan. Pian sekin jouduttiin sulkemaan vastustajien järjestämien laajojen mielenosoitusten vuoksi. Joukot muuttivat Teksasiin ja Floridaan.
Korvatakseen menetykset Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon valitsi alueen valvontaan neljä strategista tukikohtaa: Mantan Ecuadorissa, Comalapan El Salvadorissa sekä Hollannille kuuluvat Aruban ja Curacaon saaret.
Tukikohtien ”perinteiseen” vakoilutehtävään lisättiin laittoman siirtolaisuuden torjunta ja huumekaupan valvonta. Salaisiin tehtäviin kuuluivat öljy- ja kaivannaiskaupan sekä luonnon monimuotoisuuden ja vesivarantojen valvonta.
Tärkeintä oli kuitenkin seurata Venezuelaa ja horjuttaa siellä alkanutta bolivarilaista vallankumousta.
Tukikohtien
uudelleenjärjestely
Vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld hahmotteli uuden sodankäyntiopin ”kansainvälistä terrorismia” vastaan. Suurten ja runsasväkisten ulkomaisten tukikohtien tilalle tulivat paljon lukuisammat toimipisteet, joissa on vähemmän väkeä mutta uusimmat seuranta- ja vakoilulaitteet.
Yhdysvaltain sotilaallisten toimipisteiden luku ponkaisi 865:een, ja niitä oli 46 maassa.
Latinalaisessa Amerikassa tukikohtien uudelleenjärjestely mahdollisti sen, että Ecuadorin Manta pystyi auttamaan Chávezin vastustajia huhtikuun 2002 vallankaappauksessa, joka lopulta epäonnistui.
Washingtonista johdettu tiedotuskampanja on siitä asti väittänyt valheellisesti, että Venezuelassa toimisi ääri-islamististen Hamasin, Hizbollahin ja al-Qaidan soluja, jotka pitäisivät harjoitusleirejä Margaritan saarella.
Venezuela lopetti 2004 vuosikymmeniä jatkuneen sotilasyhteistyön Yhdysvaltain kanssa.
Vastavetona sille ja väitetylle terrorismille Pentagon uudisti 2005 Hollannin kanssa sopimuksen Venezuelan rannikon lähellä sijaitsevien Aruban ja Curacaon tukikohdista. USA:n sota-alusten käynnit niissä ovat tihentyneet viime aikoina.
Chávez syytti hiljan Euroopan unioniin kuuluvaa Hollantia, että se valmistelee yhdessä ”jenkki-imperialistien” kanssa hyökkäystä Venezuelaan.
Manta pois
Ecuadorista
Vuonna 2006 Chávezin hallitus alkoi puhua ”21. vuosisadan sosialismista”, Amerikoiden bolivarilainen liitto (Alba) perustettiin ja Chávez valittiin uudelleen presidentiksi.
Washington kielsi aseiden viennin Venezuelaan, koska ”maa ei osallistu riittävästi terrorismin vastaiseen sotaan”.
Venezuelan F-16-hävittäjät jäivät ilman varaosia, ja maa tilasi Venäjältä Suhoi-hävittäjiä.
Washington tuomitsi Venezuelan ”massiivisen uudelleenaseistautumisen”. Se unohti mainita, että alueen suurimmat aseistautujat ovat Brasilia, Chile ja Kolumbia, joka saa vuosittain Yhdysvalloilta 630 miljoonaa dollaria sotilasapua.
Tapahtumat alkoivat kiihtyä. Maaliskuun 1. päivänä 2008 Kolumbian joukot hyökkäsivät Mantan tuella kolumbialaisten Farc-sissien tukikohtaan Ecuadorissa.
Sen seurauksena Ecuador kieltäytyi uudistamasta Mantan tukikohtasopimusta, joka erääntyi marraskuussa 2009.
Tukikohtien
verkko kiristyy
Kuukautta myöhemmin Yhdysvallat aktivoi uudelleen 1948 hajotetun neljännen laivastonsa, jonka tehtävä on partioida Etelä-Amerikan Atlantin rannikkoa.
Kuukautta myöhemmin Etelä-Amerikan valtiot perustivat Brasiliassa Unasur-liiton ja maaliskuussa 2009 Etelä-Amerikan puolustusneuvoston.
Pian sen jälkeen Yhdysvaltain Kolumbian-lähettiläs ilmoitti, että Mantan tukikohta siirretään Kolumbian Palanqueroon.
Kesäkuussa 2009 Hondurasissa – joka oli liittynyt Chávezin johtamaan Albaan – tapahtui vallankaappaus. Yhdysvaltain Soto Canon tukikohta avusti vasemmistopresidentti Manuel Zelayan syrjäyttämistä.
Elokuussa Pentagon ilmoitti avaavansa seitsemän sotilastukikohtaa Kolumbiassa.
Lokakuussa Panaman oikeistopresidentti Ricardo Martinelli kertoi myöntäneensä USA:lle neljä uutta sotilastukikohtaa.
Obamalta vapaat
kädet Pentagonille
Niinpä Venezuelaa ja bolivarilaista vallankumousta piirittävät nyt 13 Yhdysvaltain sotilastukikohtaa sekä neljännen laivaston lentotukialukset ja sotalaivat. Presidentti Barack Obama näyttää antaneen Pentagonille vapaat kädet.
Sallisiko maailma uuden rikoksen demokratiaa vastaan Latinalaisessa Amerikassa?
* Ignacio Ramonet toimi vuoteen 2008 Le Monde Diplomatique -lehden päätoimittajana ja johtaa nyt sen espanjankielistä painosta.
uutiskirje 
