Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin arvioi, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) perjantaina tehtävästään eronneen hallituksen toimeenpanemat työelämän heikennykset ovat osuneet kipeimmin naisvaltaisille aloille.
Selin muistuttaa tiedotteessaan, että hallituksen neljän vuoden aikana Suomessa ehdittiin murentamaan sopimusjärjestelmää, toimeenpanemaan kilpailukykysopimuksen ja aktiivimallin kaltaiset heikennykset sekä uhkailemaan pakkolaeilla ja jopa irtisanomisten helpottamisella.
– On hienoa, että Sipilä kertoi kuunnelleensa sisäistä ääntään eropäätöstä tehdessään, sanoo Selin viitaten pääministerin puheeseen hallituksen perjantaisessa tiedotustilaisuudessa.
Liittojen oli pakko valita pienempi paha.
– Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin ollut, että hallituskauden aikana hän olisi kuunnellut niitä ääniä, jotka tietävät ja tuntevat työelämän parhaiten. Tulevissa vaaleissa on palkansaajilla onneksi mahdollisuus äänestää uusi suunta.
Naistenpäivälahja
Selin arvioi, että Sipilän hallitus on määrätietoisesti koko kautensa ajan pyrkinyt heikentämään hyvän työelämän edellytyksiä ja sopimuskulttuuria.
– Heikennyksiä perusteltiin taloudellisin syin. Pakkolaeilla uhkaamalla painostettiin ammattiliitot mukaan kilpailukykysopimukseen, joka lisäsi työtunteja ja heikensi palkansaajien toimeentuloa etenkin naisilta. Siinä tilanteessa liittojen oli pakko valita pienempi paha, Selin toteaa.
– Tämäkään ei riittänyt hallitukselle, vaan Sipilä kuritti muun muassa työttömiä taloustilanteen parannuttuakin aktiivimallilla. Hallituksen eroaminen naistenpäivänä on kyllä symbolista koko kuluneelle hallituskaudelle.
Selin korostaa, että monet työelämän riskeistä realisoituvat nimenomaan naisten kannettaviksi.
– Esimerkiksi uusista työsuhteista noin puolet solmitaan määräaikaisina. Nuoret ja naiset työskentelevät silpputyösuhteissa usein ja vastentahtoisesti. Tutkimuksista tiedämme, että työntekijät haluavat kuitenkin tehdä kokoaikaista työtä pysyvässä ja turvallisessa työsuhteessa, sekä arvostavat hyvää sääntelyä kuten esimerkiksi työehtosopimuksia.
uutiskirje 
