Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaativat tiukennusta varhaiskasvatuslakiin. Ne ovat tyytymättömiä nykyisessä laissa määriteltyyn henkilöstörakenteeseen.
Tehyn tekemä kysely sekä yksityiselle että kuntasektorille paljastaa, että henkilöstömitoituksessa on vakavia puutteita. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 996 tehyläistä, joista valtaosa työskentelee kuntasektorilla. Vastaajista suurin osa on lastenhoitajia. Vastauksista käy ilmi, että sekä kuntasektorilla että yksityisellä sektorilla säästetään erityisesti henkilöstömitoituksesta ja henkilöstökuluista. Tämä aiheuttaa henkilöstövajausta ja kiirettä, mikä vaikuttaa henkilöstön jaksamisen lisäksi varhaiskasvatuksen laatuun.
– Työvuorot venyvät jatkuvasti ja niitä vaihdellaan lyhyellä varoitusajalla. Myös työilmapiiri kärsii työntekijöiden uupuessa. Yhä useampi lastenhoitaja harkitsee alan vaihtoa, kertoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Erityisesti yksityisellä sektorilla henkilöstön työaikaa menee avustaviin tehtäviin, kuten esimerkiksi ruokahuoltoon ja siivoukseen. Työntekijät toivovat, että päiväkoteihin palkattaisiin enemmän päiväkotiapulaisia ja vakisijaisia.
Tällä hetkellä varhaiskasvatuslaki sallii, että suhdeluvusta voidaan tilapäisesti poiketa.
Tehyn mukaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että suuren osan päivästä ryhmässä on kolmen kasvattajan sijaan vain kaksi. Ennalta tiedettyihin poissaoloihin, jotka johtuvat esimerkiksi sairauslomista, koulutukseen osallistumisesta tai lomista, ei hankita riittävästi sijaisia, vaikka laki niin edellyttää. Suhdeluvusta poikkeaminen aiheuttaa sen, että lapset eivät saa laadukasta varhaiskasvatusta ja henkilöstövajauksen johdosta myös vaaratilanteita esiintyy.
Tehyn mielestä varhaiskasvatuslakia pitäisi korjata niin, että tilapäinenkään poikkeaminen suhdeluvusta ei ole mahdollista.
”Työttömyys uhkaa ammattilaisia”
Myös JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen odottaa, että tuleva hallitus ottaa varhaiskasvatuslain henkilöstörakenteen uuteen käsittelyyn. Käsittelyyn on otettava erityisesti laissa määritelty henkilöstörakenne. Lisäksi siirtymäaikaa pitäisi pidentää, koska kunnilla ei yksinkertaisesti ole rahaa uudistukseen.
– Sosionomien ja lastenhoitajien työllistymisen heikentäminen on Sipilän hallituskauden aikaansaannosta. Työttömyysuhka on todellinen, sillä vaikka laki antaa siirtymäaikaa vuoteen 2030 saakka, työnantajat hakevat jo nyt töihin nimenomaan lastentarhanopettajan koulutuksen saaneita henkilöitä, eivät lastenhoitajia tai sosionomeja, Asara-Laaksonen sanoo.
Hänen mukaansa varhaiskasvatuksen opettajista on jo nyt pulaa. Nykyisillä koulutusmäärillä ei millään pystytä täyttämään lain vaatimuksia.
Asara-Laaksonen esittää lisärahoitusta varhaiskasvatuksen ammattilaisten kouluttamiseen, mikäli varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta ei avata. Kun opettajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi, on alalla työskenteleville taattava mahdollisuus lisäkoulutukseen.
Asara-Laaksosen mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan koulutuspoliittinen kärkihanke ja sille riittävä rahoitus.
uutiskirje 
