Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace sekä Norden ja Natur och Miljö veivät tänään perjantaina 22. maaliskuuta Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteenallekirjoitukset tarkastettaviksi Väestörekisterikeskukseen. Tarkastuksen jälkeen nimet luovutetaan eduskuntaan ennen kesätaukoa.
Avohakkuut historiaan -kampanjan tavoitteena on lopettaa avohakkuut valtion mailla. Yli 62 000 allekirjoituksella eduskuntakäsittely on taattu.
Aloitteen tekijöiden mielestä kampanja on saanut aikaan jo nyt laadukasta keskustelua avohakkuiden mielekkyydestä niin luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan kuin metsien taloudellisen käytön kannalta. Kampanjasta puhutaan metsäalan seminaareissa, ja kampanjan ansiosta jatkuva kasvatus on tuttu termi yhä useammalle.
Kampanjan työhön osallistui yli sata vapaaehtoista ympäri Suomen.
– Metsät ovat lähellä suomalaisten sydäntä. Ihmiset ovat myös ymmärtäneet, että avohakkuu ei tuhoa ainoastaan kaunista luontoa. Nykyinen metsätalousmallimme on myös uhka ilmastonmuutosta torjuvalle hiilinielulle. Ei siis ihme, että kansalaisaloitteesta tuli joukkoliike, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Sini Harkki.
Tuore lajien uhanalaisuusselvityksen julkistus myös korosti avohakkuiden ongelmia. Isoin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja suurin yksittäinen syy lajien uhanalaistumiselle on metsätalous. Avohakkuut heikentävät lajiemme elinympäristöjä erityisen rajusti.
100 000 hehtaaria, alle prosentti
– Päivittäisessä metsäkeskustelussa unohtuu helposti, että Suomessa tehdään avohakkuita yli 100 000 hehtaaria joka vuosi, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Suomen Metsäyhdistyksen mukaan avohakkuita tehdään tällä hetkellä 0,5–0,7 prosenttia metsäpinta-alasta vuosittain. Vuosittain hakataan keskimäärin runsas kaksi prosenttia metsäpinta-alasta. Tästä noin kolmannes on päätehakkuuta ja kaksi kolmasosaa harvennushakkuuta.
uutiskirje 
