SAK:n teettämä vertailututkimus Ruotsin, Tanskan ja Kanadan maahanmuuttopolitiikasta osoittaa, että maahanmuuttoa ja kotouttamista voidaan toteuttaa ideologian ja käytännön tasolla hyvin erilaisin tavoin.
SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä kertoo, että tutkimukseen pyrittiin valitsemaan maat, joiden maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan lähtökohdat poikkeavat selvästi toisistaan.
– Ruotsissa on etsitty uusia keinoja parantaa maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien integroitumista työmarkkinoille. Kanadassa potentiaalisia maahanmuuttajia arvioidaan sen mukaan, mikä on heidän oletettu hyötynsä kansantaloudelle. Tanskassa keskustelu on puolestaan keskittynyt maahanmuuton ongelmiin, mikä on johtanut kiristyneeseen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan.
Ruotsissa kieliopintoja pian työajalla
Ruotsissa on määrä ottaa vuoden lopussa käyttöön etableringsjobb-järjestelmä, jonka tarkoitus on helpottaa vaikeasti työllistyvien, hiljattain maahan muuttaneiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.
– Etableringsjobb-järjestelmä poikkeaa lähtökohdiltaan Suomen järjestelmästä. Suomessa on hyvä seurata, mitä voimme oppia järjestelmän hyvistä ja huonoista puolista, Eve Kyntäjä toteaa.
Ruotsin etableringsjobb-järjestelmässä työntekijällä on oikeus osallistua kieli- ja muuhun koulutukseen työajalla.
– On koko työyhteisön kannalta hyödyllistä, että työnantajat tukevat maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaitoa esimerkiksi järjestämällä kielikursseja työajalla. Aikaisemmin keväällä julkaistujen SAK:n selvitysten mukaan kielitaidon puutteen tuomat väärinymmärrykset ovat suurin haaste monikulttuurisilla työpaikoilla Suomessa, Kyntäjä sanoo.
Kanadassa pistemäärä ratkaisee
Kanadassa hakijan on ylitettävä tietty pisteraja, jotta hän saa oikeuden muuttaa maahan. Pisteytyksessä otetaan huomioon potentiaalisen maahanmuuttajan koulutus, työkokemus, ikä sekä ranskan tai englannin kielen taito.
Tanska puolestaan on kiristänyt maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaansa lukuisilla tavoilla 2000-luvun alusta lähtien. Tiukennukset ovat koskeneet työperusteisia oleskelulupia, humanitaarista maahanmuuttoa ja kotouttamispolitiikkaa. Myös valtion maksamia tukia pakolaisille on laskettu.
– Tanskan ammatillisen keskusjärjestön FH:n mukaan tiukentunut kotouttamispolitiikka on vaikeuttanut maahanmuuttajien integroitumista Tanskaan ja maan työmarkkinoille. Politiikka on myös pahentanut työvoimapulaa ja aiheuttanut Tanskalle imagohaittaa, Eve Kyntäjä toteaa.
Selvityksen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvästä politiikasta eri maissa toteutti SAK:lle VTT Rolle Alho. Alho on Suomen Akatemian tutkijatohtori Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa.
Maahanmuutto on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen kevään 2019 teema. Nelivuotinen hanke keskittyy kahteen työelämään ja palkansaajien arkeen vaikuttavaan teemaan tai ilmiöön vuodessa. Syksyllä 2019 hankkeen teemana on ilmastopolitiikka ja sen merkitys työllisyydelle.
uutiskirje 
