Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) keskiviikkona julkistaman ilmastokyselyn voi uutisoida sekä positiivisen että negatiivisen kautta ja molemmat menevät oikein.
Kansalaisten tietoisuus ilmastokriisistä on kasvanut ja yli puolet, 55 prosenttia, on valmis tinkimään elintasostaan saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi. Tietoisuuden lisääntymisestä huolimatta tähän valmiita on nyt kuitenkin selvästi vähemmän kuin vastaavassa kyselyssä kymmenen vuotta sitten, jolloin heitä oli 67 prosenttia.
EVAn raportin mukaan selitys piilee siinä, että kansalaiset eivät halua luopua yksin totutuista tavoista. Olisi saatava varmuus siitä, että muutkin osallistuvat talkoisiin. Siksi useimmat toivovat, että päättäjät tekisivät tarvittavat ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Laajimmillaan ympäristöhuoli oli vuonna 1992, jolloin 75 prosenttia suomalaisista oli valmiita tinkimään sen takia elintasostaan. Ihmisten talous- ja ympäristöasenteet näyttävätkin vaihtelevan osin suhdannetilanteen mukaan. Mitä pidempään noususuhdanne kestää, sitä pienemmäksi muodostuu talouskasvun arvostus ja sitä suuremmaksi kasvaa huoli ympäristöstä.
Ilmastopolitiikka jakaa kansaa uudella tavalla
Kuten jo eduskuntavaaleissa nähtiin, jotain uutta on nyt ilmassa. Tällä kertaa valmius omasta tinkimiseen ei lisääntynytkään nousukauden huipulla kuten aikaisemmin. Ilmastopolitiikka jakaa kansaa uudella tavalla, kun identiteettipolitiikka on korostunut. Identiteettipolitiikalla tarkoitetaan ihmisten ryhmittäytymistä sosiaalisiksi ryhmiksi erilaisten taustatekijöiden perusteella.
Tämä näkyy eri puolueiden kannattajien vastauksissa kysymyksiin. Kunnianhimoisimpia ilmastopolitiikassa ovat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat, mutta vähintään niukka enemmistö tinkisi elintasostaan ilmaston hyväksi muissakin puolueissa paitsi nykyisissä pääoppositiopuolueissa perussuomalaisissa ja kokoomuksessa.
Suurin muutos on tapahtunut kokoomuksessa ja SDP:ssä. Vielä vuonna 2009 kokoomuksen kannattajista 65 prosenttia oli valmis tinkimään elintasostaan ympäristön hyväksi. Pudotusta myönteisessä suhtautumisessa on tapahtunut kymmenen vuoden aikana yli 20 prosenttiyksikköä.
SDP:n kannattajista 72 prosenttia oli valmis tinkimään elintasostaan ympäristön hyväksi vuonna 2009, mutta nyt enää 51 prosenttia.
”Osalle ympäristön puolustaminen nousee keskeisimmäksi politiikan aiheeksi, toiset taas profiloituvat mielestään liiallisuuksiin menevän ympäristöagendan vastustajina”, EVAn analyysissä päätellään.
Vaatteista voi tinkiä, autoilusta ei
Mistä sitten ollaan valmiita tinkimään?
Kärjessä ovat henkilökohtaisten hyödykkeiden, kuten vaatteiden, hankinta, energian käyttö kotitaloudessa esimerkiksi laskemalla huonelämpötilaa ja lentomatkojen päästöjen täysimääräinen hyvittäminen lisämaksuilla.
Alimpana ilmastotekojen listalla ovat syöminen ja yksityisautoilu.
Lihan syömisestä olisi valmis luopumaan 47 prosenttia suomalaisista, mutta 45 prosenttia torjuu ajatuksen. Miehistä enemmistö pitää lihan syönnistä luopumista mahdottomana.
Maitotuotteiden käytön lopettamista vastustaa puolet suomalaisista.
Alimpana ilmastotekojen suosituimmuuslistalla ovat autoiluun liittyvät kysymykset. Bensiini- tai dieselkäyttöisestä autosta olisi valmis luopumaan kolmasosa suomalaisista (35 %), kun yli puolet (53 %) vastustaa ajatusta. Yksityisautoilusta kokonaan luopuisi vain 31 prosenttia suomalaisista. 62 prosenttia kieltäytyy ehdotuksesta.
Ydinvoiman kannatus kasvoi
Ehkä ilmastotietoisuuden takia ydinvoiman lisärakentamisella on nyt enemmän kannattajia kuin vastustajia.EVA on vuodesta 1998 lähtien tiedustellut kansalaisten näkemyksiä ydinvoiman lisärakentamiseen. Nyt ensimmäistä kertaa suurempi osa kannattaa kuin vastustaa ydinvoiman lisärakentamista.
Suomalaisista 42 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista sähköntuotannon lisäämiseksi ja sitä vastaan on 33 prosenttia. Kannastaan epätietoisia on suurehko osuus, 25 prosenttia.
uutiskirje 
