Malesia aikoo yhdessä kiinalaisten kumppaniensa kanssa valjastaa Borneossa sijaitsevan neitseellisen Sarawakin joet tusinan uuden suurpadon avulla.
En tiedä, mitä kansalleni tapahtuu ja miltä tulevaisuutemme näyttää, sarawakilaisen alkuperäiskansan johtaja Kelak Ubin huolehtii.
Kaakkois-Aasian vesillä sijaitseva Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari, jonka alue on jaettu Indonesian, Malesian ja Brunein kesken. Malesialle kuuluvat Sabahin ja Sarawakin osavaltiot sijaitsevat saaren pohjoisosassa.
Sarawakiin kaavaillut patoaltaat peittävät laajoja alueita sademetsää ja pakottavat asukkaat muuttamaan.
Ubinin mukaan viranomaiset ovat luvanneet siirtää asukkaat ja maksaa heille korvauksia, mutta se ei lohduta.
– Esi-isiltä peritty elämäntapamme on sidoksissa maahan. Emme osaa elää muulla tavoin, joten koko olemassaolomme on uhattuna, päällikkö pohtii.
Halpaa energiaa
teollisuudelle
Suurpatojen on määrä tuottaa halpaa energiaa Sarawakiin siirrettävälle teollisuudelle. Alueen sähköntuotannon lasketaan nousevan 7 000 megawattiin vuonna 2020. Suomen koko sähköntuotannon teho ilman varavoimaa on 12 000 megawattia.
– Sarawakin toisiinsa kytkeytyvät joet muodostavat ainutlaatuisen järjestelmän. Se on osavaltion suurin voimavara, joka viisaasti valjastettuna ruokkii halpaa energiaa tarvitsevaa teollisuutta, kuten alumiinisulattoja, eräs nimettömänä pysyttelevä malesialainen virkamies selittää.
Kiina ja Malesia julkistivat tammikuussa liki kahdeksan miljardin euron hintaisen yhteisen energiahankkeensa Sarawakissa. Sen toteuttavat Malesian valtion kehitysyhtiöt 1MDB ja Kiinan johtava sähköverkkoyhtiö SGCC.
Uusien hankkeiden arvioidaan ottavan mallia ristiriitoja herättäneestä Bakunin padosta, joka valmistunee tänä vuonna Sarawakin Baluijoelle yli 20 vuotta kestäneen soutamisen ja huopaamisen jälkeen.
Asukkaat siirretty,
sademetsää kaadettu
Tuhansittain alkuperäisasukkaita on siirretty ja heidän kotinaan olleet sademetsät kaadettu lähes 700 neliökilometrin laajuisen patoaltaan tieltä. Pelkästään siirtyminen rahatalouden piiriin on sokki luontaistaloudessa eläneille ihmisille.
– Hallituksen on julkistettava Sarawakin kehityssuunnitelmat ja varsinkin niiden vaikutukset alkuperäisväestöön, Malesian Maan ystävien edustaja Meenakshi Raman vaatii.
Hän pelkää, että patojen ohella tulossa on alumiinisulattojen ja hiilivoimaloiden kaltaisia saastuttajia.
Yksistään Bakunin padon tehoksi lasketaan 2 400 megawattia, joille maatalousvaltaisen Sarawakin asukkailla ei ole käyttöä.
Suunnitelmissa oli alkujaan siirtää sähköä Sarawakista manner-Malesiaan vedenalaista kaapelia pitkin, mutta viranomaisten mukaan aikeesta on luovuttu. Malesia ei pode energiapulaa, ja kaapeli olisi tullut kalliiksi sekä aiheuttanut mahdollisesti kansainvälisiä kiistoja.
Vaihtoehtoisena suunnitelmana on nyt houkutella energiannälkäistä tuotantoa Sarawakiin. Talouskriisi on supistanut sijoitusten virtaa Malesiaan, mutta vuonna 2008 perustettu 1MDB jatkaa yhteistyökumppaneiden etsintää.
Malesian liittovaltio
Malesia muodostuu kahdesta toisistaan selvästi erillään sijaitsevasta alueesta. Länsi-Malesia käsittää Malakan niemimaan eteläosan. Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukuun ottamatta.
Suunnilleen Suomen kokoisen Malesian pinta-alasta yli puolet sijoittuu Borneoon Sabahin ja Sarawakin osavaltioihin.
Malesian liki 28 miljoonasta asukkaasta elää Borneossa noin 5,4 miljoonaa. Sarawakin väestö arvioidaan 2,5 miljoonaksi. (Lähde: Wikipedia)
uutiskirje 