Henkilö pääkaupunkiseudulla kertoo päiväkodin arjesta:
”Esimerkiksi työntekijä on yksin 7–9 alle 3-vuotiaan lapsen kanssa koko päivän päiväkotiryhmässä, kun muu henkilökunta on sairaana ja sijaista ei saa palkata. Esimerkiksi vessaan ei pääse, vaan pitää käydä lasten pikkupöntöllä kaikkien lasten katsellessa vieressä”.
Kunnallinen työnantaja on antanut tilanteen ajautua laittomaksi. Kertomus ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen. Samankaltaisia tarinoita kertyi yli 400 Vasemmistonuorten syksyllä aloittamassa Ilmianna pomosi -kampanjassa.
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso toteaa, että kampanjan anti ei yllättänyt. Se pikemminkin todentaa sitä, mitä ympärillä on aiemminkin kuulunut.
Ongelmat kasautuvat
Yhteydenotoista 253 oli perusteellisia kertomuksia epäkohdista. Niissä esiintyi usein päällekkäisiä rikkomuksia: palkanmaksuongelmista kärsineet ovat kohdanneet myös muita ongelmia.
– Tarinat kertovat karua kieltä siitä, miten sanelu on yleistynyt ja työntekijöiden neuvotteluvoima on heikentynyt, Koivulaakso arvioi.
Vasemmistonuoret haluaa herättää yhteiskunnan kamppailemaan työntekijöiden puolesta.
– Nyt työpaikkoja pidetään palkintoina, joita pitää vaalia. Kasvavassa työttömyydessä ja epävarmoilla työmarkkinoilla tuntuu, että lakisääteisistäkin oikeuksista pitää olla kiitollinen, Koivulaakso kiteyttää.
– Eihän sen niin pidä olla. Tuotantoa ei ole ilman työntekijöitä. Työnantajat eivät ole hyväntekijöitä, jotka antavat työpaikkoja. Kyseessä on suhde, joka ei voi olla sanelusuhde.
Työajoissa vedätetään
Joka neljäs yhteydenotto käsitteli työaikaongelmia: työvuorolistojen puuttumista, puuttuvia taukoja ja pakollisia ylitöitä. 21 prosentissa tarinoista ongelma liittyi palkanmaksuun, esimerkiksi lomarahojen pimittämiseen. Merkittävä osa kertoi kiusaamisesta, huonosta ilmapiiristä tai ahdistelusta.
Myös laittomat irtisanomiset, kohtuuton työmäärä, syrjintä ja työterveydenhuollon puutteet olivat yleisiä.
– Työläisten asema ei ole ikinä parantunut anelemalla, riistäjät on pistettävä maksamaan. Kampanjamme avulla voimme tukea ihmisiä, jotka eivät välttämättä yksin uskalla tai tiedä miten voivat vaatia oikeuksiaan, Koivulaakso sanoo.
Ilmianna pomosi -kampanja ei ole suorassa yhteydessä ammattiyhdistysliikkeeseen, mutta kannustusta liitoista on tullut.
– Mehän emme pysty pitkälle neuvomaan tai tarjoamaan apua, joten kehotamme ihmisiä liittymään liittoon. Esimerkiksi palkkasaatavien suhteen se auttaisi. Haluammekin kertoa, että palkkasaatavia voi hakea taantuvasti, Koivulaakso sanoo.
Matalampi kynnys liittoihin
Osa kokemuksistaan kertoneista kuuluu ammattiliittoon, mutta ei välttämättä ole saanut apua vaikkapa siksi, että on opiskelijajäsen.
– Liittojen kannattaisi ehdottomasti edustaa myös opiskelijajäseniään ongelmatilanteissa, vaikka nämä eivät maksa jäsenmaksua. Antaa huonon kuvan liitoista tulevaisuutta ajatellen, jos näin ei tehdä, Koivulaakso sanoo.
Lisäksi hän kehottaa liittoja kehittämään matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia.
– Se tarkoittaisi vähintäänkin neuvontaa. Osa ihmisistä pitää liittoja etäisinä.
Kampanjan ensimmäinen julkinen tapaus on saksalaisen asuste- ja koruliike Bijou Brigitten toiminnan julkistaminen. Yritys haastoi oikeuteen entisen työntekijänsä Elina Karjalaisen, kun tämä kertoi yhteisöpalvelu Facebookissa palkkasaatavista ja epäasiallisesta kohtelusta.
Yritys vaatii Karjalaiselta korvauksia.
Tänä keväänä Ilmianna pomosi -kampanja jatkuu työläistutkimuksella, jossa haastatellaan kymmeniä tarinansa lähettäneitä sekä nostetaan esiin räikeimmät tapaukset.
uutiskirje 
