Ilmastoahdistus ja lentohäpeä leviävät. Toisaalta etenkin oikeistopopulistit kyseenalaistavat ilmastokriisin ”ilmastoposeerauksena”.
Ilmastokriisi synnyttää uudenlaista vastakkainasettelua ja ääripäitä. Tästä näkökulmasta Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen haastattelu Ylen Ykkösaamussa oli kiinnostavaa kuultavaa.
Taalas antoi toivoa ilmastoahdistuksesta kärsiville nuorille: ”Toivoa ratkaisusta on. Emme ratkaise ongelmaa tänään, mutta lähivuosien aikana meidän on keksittävä keinoja muuttaa toimintatapojamme”.
Ilmastoasiantuntija Petteri Taalas antaa toivoa ilmastoahdistuksesta kärsiville nuorille: ”Toivoa ratkaisusta on.”
Hän painottaa valtioiden ja kansainvälisten yhteisöjen vastuuta, mutta yksittäisillä ihmisillä on valtaa vaikuttaa poliittisiin päättäjiin.
– Jos vallanpitäjällä on takanaan kansan tuki, he uskaltavat tehdä herkemmin ilmastoa tukevia ratkaisuja, arvioi Taalas.
Poliitikkojen oltava herkkänä kansan mielipiteille
Taalaksen mukaan ”poliitikkojen tulee olla herkkänä kansan mielipiteille erityisesti ilmastoa koskevissa kysymyksissä”.
– Jos mennään keinoihin, joita kansa ei hyväksy, voi valtaan nousta poliittisia päättäjiä, jotka eivät ole ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita, hän varoittaa.
Hän nosti esimerkkinä polttoaineverojen korotuksia vastustaneet Ranskan keltaliivit. Ranskan hallitus suunnitteli veronkorotuksia, joita vastustivat muun muassa pikkukaupunkien asukkaat ja yksityisyrittäjät.
Monista erilaisista ryhmistä koostuneita keltaliivejä yhdisti ajatus, että pienikin veronkorotus on suuri asia. Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutui perääntymään veronkorotuksissa.
Yhtä hyvin Taalas olisi voinut nostaa esiin Suomen eduskuntavaalit. Perussuomalaiset rakensivat vastakkainasettelua ilmastoasioissa, jossa puolue asemoitui vastavoimaksi ”ilmastovouhotukselle” ja ”ilmastoposeeraukselle”.
On arvioitu, että maahanmuuton vastaisten teemojen rinnalla ilmastokriisikeskustelu nosti perussuomalaisten kannatusta. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) onnistui kaappaamaan ilmastokeskustelua puolueensa eduksi.
Ruuan, bensan ja energian hinnat liikuttavat isoja tunteita
Taalas korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeimmät kysymykset liittyvät energiatuotantoon, maaliikenteeseen ja ruokavalioon. Nämä asiat myös herättävät vahvoja tunteita.
Jokainen kokee olevansa asiantuntija energia-asioissa, autolla ajamisessa tai ruuassa. Vaalien aikaan käyty keskustelu kotimaisen lihan ekologisuudesta osoitti, etteivät kaikkien puolueiden puheenjohtajatkaan kunnioittaneet faktoja puolustaessaan kotimaista lihaa ilmastotekona.
Vaalien alla levisi keskustelu lihaverosta. Monelle jäi käsitys, että kyllä lihavero nyt tulee, vaikka puheenjohtaja Antti Rinne katkaisi huhuilta siivet. Ruoka ja ruuan ekologisuus nostattivat tunteita pintaan niin sosiaalisessa mediassa kuin puolueidenkin keskusteluissa.
Myös bensan hinta kuohutti autoilevaa kansaa, ja pelot autoilun rajoittamisesta ja kalleudesta kasvoivat. Kokoomus jopa kampanjoi näyttävästi autoilun puolesta. Mutta tämäkään ei osunut nappiin. Todennäköisesti kampanja ruokki pelkoja.
Ihmisten kokemukset ilmastoteoista ovat tärkeitä
Taalaksen viesti poliitikoille kansalaisten kuuntelemisesta on tärkeä. On tärkeää, että ihmiset eivät koe joutuvansa ilmastokriisin maksajiksi tai jopa syrjäytetyksi, jolloin oikeistopopulistit ja muut ääriliikkeet voimistuvat.
Perussuomalaisten tapaan myös eurooppalaiset oikeistopopulistit kyseenalaistavat ilmastokriisin ja pelottelevat ihmisiä.
Oikeistopopulistit ovat ovelasti kyenneet yhdistämään ilmastokriisin muutoksen torjunnan sekä pienituloisten ja keskiluokan pelot henkilökohtaisista menetyksistä. Esimerkiksi Ranskassa on arvioitu keltaliivien liikkeen sataneen äärioikeiston edustajan Marine Le Penin laariin.
Puolueista etenkin ilmastokriisin vaikutuksia ja torjuntaa nostavalla vasemmistolla on tuhannen taalan paikka saada viestinsä läpi siitä, etteivät pienituloiset kansalaiset joudu ilmastokriisin maksumiehiksi.
uutiskirje 