Suomalaiset eivät koekaan englannin kieltä uhkaksi suomalaiselle kulttuurille, vaan lähes kaikille tarpeelliseksi kieleksi.
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden toteuttaman kansallisen kyselytutkimuksen vastaajat ovat sitä mieltä, että lähes kaikkien väestöryhmien pitää osata englantia. Valtaosa myös hyväksyy englannin käytön sekä koulutuksen että työelämän kielenä.
Muidenkin kielien osaamista kyselyyn vastaajat pitävät tarpeellisena, vaikkakin englantia pidetään selvästi tärkeämpänä kuin esimerkiksi ruotsin kieltä.
Tulevaisuudessa englannin kielen merkityksen uskotaan kasvavan entisestäänkin etenkin sellaisilla aloilla, jotka koetaan kansainvälisiksi, esimerkiksi tieteessä, elinkeinoelämässä ja viihdekulttuurissa.
Suomalaisista 85 prosenttia on tutkimuksen mukaan opiskellut englantia ainakin jonkin verran, 90 prosenttia ilmoittaa osaavansa sitä ainakin vähän ja 80 prosenttia kertoo joutuvansa kielen kanssa tekemisiin aika ajoin omassa elinpiirissään.
Noin kymmenesosalle suomalaisista englannilla ei näytä olevan mitään merkitystä. Tyypillisesti nämä ovat iäkkäitä, vähän koulutettuja, maaseudulla asuvia ja suorittavaa työtä tekeviä suomalaisia.
Kun suomalaiset ovat englannin kanssa tekemisissä, kyseessä on useammin kuuntelu tai lukeminen kuin puhuminen tai kirjoittaminen. Tavallisinta on esimerkiksi englanninkielisen musiikin kuuntelu, elokuvien ja TV-ohjelmien katselu sekä englanninkielisten verkkosivujen ja dokumenttien, esimerkiksi käyttöohjeiden, lukeminen.
Suomalaiset eivät kyselytutkimuksen mukaan näe englannin kieltä uhkana kotimaisille kielille eikä kulttuurille, vaan pitävät niitä ensiarvoisen tärkeinä ja luottavat niiden elinvoimaisuuteen.
– Kiinnostava huomio on myös se, että huolimatta suomalaisten hyvästä kielitaidosta ja englannin kielen arvostuksesta he eivät koe sitä täysin omaksi kielekseen eivätkä pidä itseään kaksi- tai monikielisinä. Muuttuvassa kielitilanteessa suomalaisten kieli-identiteetti on siis edelleen varsin yksikielinen, professori Sirpa Leppänen luonnehtii
Tutkimuksen toteutti englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippututkimusyksikön Jyväskylän tutkimusryhmä. Yksikkö on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteinen hanke.
Kysely tehtiin vuoden 2007 lopussa yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja siihen vastasi 1495 satunnaisotannalla valittua 15-79-vuotiasta suomalaista.
uutiskirje 
