Liialliset ja pitkittyneet sateet kylvävät tuhoa Pakistanin maanviljelijöiden keskuudessa. Kylvö- ja sadonkorjuuajat ovat pahasti järkkyneet.
Tammikuusta helmikuuhun satoi 33 prosenttia enemmän kuin tavallisesti. Sateissa oli lyhyt tauko helmikuun lopussa, mutta lähes koko maahan on ennustettu jälleen rankkoja sateita, ukkosia ja rakeita. Jopa maan eteläisimpään, yleensä sateettomaan Sindhin maakuntaan odotetaan ukkosmyrskyjä.
Oikullisista sateista kärsivät ennen kaikkea maan haavoittuvimpiin väestönosiin lukeutuvat maanviljelijät. Viljelijät muodostavat Pakistanin työvoimasta 48 prosenttia, joten mistään vähäpätöisestä vähemmistöstä ei ole kyse.
Punjabin sadolla on iso vaikutus koko valtion talouteen.
Suuri osa viljelykasveista kasvatetaan rabiksi kutsutulla talvikaudella, jolloin kylvö alkaa marraskuun puolivälissä ja sadonkorjuu huhti-toukokuussa. Vehnä on tärkeimpiä rabin aikaan kasvatettuja viljoja; se on miljoonien perusruokaa ja hyvän sadon sattuessa myös vientituote.
Ilmastohätätila
Aamir Hayat Bhandara kertoo, että perinteisesti talvisateet ovat olleet niukkoja ja ne ovat kestäneet joulukuusta maaliskuuhun.
– Mutta nyt ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole.
– Melkein kaikki talven sadot jäävät pieniksi tämän vuoksi, Bhandara lisää. Hän on viljelijöiden kansalaisjärjestön Farmers’ Bureau of Pakistanin (FBP) perustajajäsen.
Jo lokakuussa FBP vaati hallitusta julistamaan maahan maatalous- ja ilmastohätätilan.
– Odottamattomat myrskytuulet, arvaamattomat sateet ja äkilliset helleaallot ovat vaikuttaneet kaikkiin viljelykasveihin ja satoihin, ei vain talvikaudella vaan myös kesällä.
Siunauksesta kiroukseksi
Multanissa asuva maanviljelijä Muhammad Aslam hermoilee vehnäsatonsa kohtaloa. Tähän asti talvisateet ovat olleet hänelle siunaus, mutta pitkittyessään sade voi muuttua kiroukseksi. Aslamin myöhään marraskuussa kylvämä vehnä on pian valmis korjattavaksi, mutta jos sade jatkuu, kosteus tuhoaa hänen satonsa.
Kostea ilma on vaaraksi, sillä se edistää ruostesienitartuntaa.
– Etelä-Punjabissa vesi on valtava asia, Aslam sanoo.
– Sateiden aikataulun mukana kaikki on siirtynyt kuukaudella eteenpäin. Me tapasimme kylvää vehnän lokakuussa, mutta nyt kun sateet tulevat ennakoimattomiin aikoihin, meidän koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin. Vehnä on kylvetty myöhemmin, joten parhaan mahdollisen lämpötilan ja kuivemman ilman sijaan meillä onkin korjuuaikaan äkillisiä sadekuuroja.
Tuhannet maanviljelijät kautta Punjabin jakavat Aslamin huolen. Viljelykasvit ovat Punjabissa keskeisen tärkeitä, sillä maakunnassa on valtavasti maatalousmaata. Punjabin sadolla on iso vaikutus koko valtion talouteen, sillä maataloustuotteet muodostavat 80 prosenttia Pakistanin vientituloista.
Viime vuoden huhtikuussa laajalle levinneet raekuurot, rankkasateet ja raa’at tuulet tuhosivat Punjabin kypsästä vehnäsadosta peräti 150 000 tonnia.
Vuotta aiemmin, keväällä 2018 ilmat sitä vastoin olivat kuumia ja kuivia – ja tämä olosuhde puolestaan vaikutti kielteisesti sadon määrään ja laatuun sekä aiheutti puuvillankylvön viivästymisen koko maassa.
Valistusta vaaditaan
Joillakin alueilla oikukkaat sateet ovat saaneet viljelijät vaihtamaan viljelykasvejaan toisiin. Esimerkiksi Etelä-Punjabissa puuvilla on saanut väistyä maissin tieltä.
Siirtymistä vaihtoehtoisiin viljelylajikkeisiin ei kuitenkaan ole tapahtunut suuressa mitassa, sillä maanviljelijät eivät ole yleisesti tietoisia ilmastonmuutoksesta. Bhandaran mielestä hallituksen prioriteettilistan kärjessä pitäisikin olla viljelijöiden valistaminen ja auttaminen, sillä vain siten voi rajoittaa ilmastonmuutoksen vaikutusta.
– Hallituksen pitäisi myös antaa satovakuutus kadon varalta, sekä järjestää varastotiloja, jotka ovat oleellisia korjatun viljan säilömiselle, Bhandara sanoo.
Korjattu vehnä seisoo pelloilla avoimen taivaan alla päiviä ennen kuin se pakataan juuttisäkkeihin.
– Menetelmät eivät ole turvallisia eivätkä suojaa vehnää kosteudelta, varsinkaan jos sataa.
lehti 