Amnesty: Suomelle moitteet turvapaikkapolitiikasta ja translaista – EU:ssa rajojen suojelu menee ihmishenkien edelle

Suomen turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä heikennettiin systemaattisesti Sipilän hallituskauden aikana. Marraskuussa 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) teki historiallisen päätöksen.

Sen mukaan Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ydinartikloja. Suomi palautti Irakiin turvapaikanhakijan, joka surmattiin kolme viikkoa paluunsa jälkeen.

Suomen katsottiin ensimmäisen kerran rikkoneen elämää suojelevaa artiklaa. EIT puuttui Suomen turvapaikkapäätöksiin uudelleen helmikuussa 2020 keskeyttäessään irakilaisperheen palauttamisen Suomesta Irakiin.

– EIT:n päätös kertoo, että Suomi tekee peruuttamattomia virheitä turvapaikkapäätöksissä. Siksi tuntuu järjettömältä, että uusintahakemusten käsittelyä rajoitettiin. Se lisää merkittävästi riskiä palautuskiellon rikkomiseen ja heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro järjestön tiedotteessa.

Amnestyn mukaan EIT:n päätös on osoitus turvapaikkajärjestelmän rapautumisesta. Vuonna 2019 turvapaikanhakijoiden oikeuksia kavennettiin entisestään, kun hallitus rajasi uusintahakemusten tekoa.

Translaki loukkaa yhä transihmisten oikeuksia

Sukupuolen juridinen vahvistaminen on Suomessa mahdollista vain, jos ihminen on vähintään 18-vuotias, lisääntymiskyvytön ja saanut diagnoosin mielenterveyden häiriöstä. Nykyinen hallitus on luvannut uudistaa translain.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä on edetty. Suomeen perustettiin kolme uutta tukikeskusta seksuaalista väkivaltaa kokeneille. Amnestyn mukaan väkivaltaa kokeneiden tukipalvelut ovat puutteelliset.

Myös raiskauslainsäädäntö halutaan uusia siten, että raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen perusteella. Raiskaus määritellään edelleen väkivallan käytön, uhkauksen tai uhrin “avuttoman tilan” perusteella.

Amnestyn mukaan Suomen käytännöt asepalveluksesta kieltäytyville ovat luonteeltaan rankaisevia ja syrjiviä.

EU epäonnistunut turvapaikkapolitiikassaan

Suomen ongelmallinen turvapaikkapolitiikka on osa EU:n turvapaikkapolitiikkaa, jossa rajojen suojelu menee ihmishenkien pelastamisen edelle.

EU ei onnistunut luomaan järjestelmää, jossa vastuu turvapaikanhakijoista jaettaisiin jäsenmaiden kesken. Unioni jatkoi yhteistyötä Turkin ja Libyan kanssa, vaikka maiden vakavista ihmisoikeusloukkauksista on raportoitu laajasti.

Amnestyn mukaan esimerkiksi Kreikan saarten pakolaisleirien kammottava tilanne on seurausta EU:n epäonnistuneesta turvapaikkapolitiikasta ja ihmisoikeuksien vastaisesta sopimuksesta Turkin kanssa.

Leirit on mitoitettu 6 000 ihmisille, mutta vuoden 2019 aikana määrä nousi 38 000 ihmiseen.

Mielenosoituksia ympäri maailmaa

Euroopassa laajoja mielenosoituksia nähtiin muun muassa Ranskassa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Tsekissä sekä Unkarissa.

Mielenosoituksissa puolustettiin muun muassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä oikeusjärjestelmää ja vastustettiin korruptiota. Lisäksi ilmastomarsseilla vaadittiin tekoja ilmaston puolesta eri puolilla maailmaa.

Oikeus kokoontumiseen ja mielipiteen ilmaisuun olivat koetuksella Ranskassa, Itävallassa ja Espanjassa.

Esimerkiksi Ranskassa mielenosoituksia tukahdutettiin kohtuuttomalla voimalla ja kokoontumisvapautta rajoitettiin absurdeilla laeilla.

Hongkongissa miljoonat ihmiset osoittivat mieltään itsehallintoalueen vapauden puolesta, ja hallinto pyrki tukahduttamaan mielenosoituksia kyynelkaasun ja poliisien voimin.