Maatalouden ja maaseudun kehittämiseen käytettiin Suomessa vuosina 2000-2006 noin 13 miljardia euroa EU:n ja kansallisia varoja. Suurin osa maaseudun kehittämistuistakin kanavoitui maatiloille.
– Meillä luullaan, että jos maatalous kehittyy, niin maaseutukin kehittyy, ihmettelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) professori Hilkka Vihinen.
Maatalouden kehitys ja maaseudun kehitys ovat erkaantuneet toisistaan suuressa osassa Suomea.
– En sano, etteikö maatalouden tuki ole tarpeellista, mutta se ei ole tehokas tapa kehittää koko maaseutua.
Vihisen mielestä suomalaisessa maatalouspolitiikassa ei ole johdonmukaisuutta.
– Maatalous elinkeinona on nykyään sen muotoinen, että se ei kehitä maaseutualueita. Maatalous on alueellisesti keskittynyttä.
Vihisen mukaan Suomessa on suuria maaseutualueita, joilla ei ole yhtäkään toimivaa maatilaa.
– On looginen mahdottomuus, että maaseutu voisi kehittyä niin, että sinne ei tulisi yhtään maaseudun kehittämisrahaa.
Maaseutua kehitetään, maataloutta tuetaan
Vihisen mukaan suomalaiset maaseutuohjelmat ovat kansallista aluepolitiikkaa.
– Niissä ei ole päämääränä koko maaseudun kehittäminen, mutta niissä siinä pyörivät ylivoimaisesti suurimmat rahavirrat.
Vihinen ei halua sanoa, että rahan meno maatalouteen olisi väärin.
– Ei se voi olla väärin, jos tämä on demokraattinen maa. Jos on päätetty, että maataloutta halutaan tukea, se on ihan OK.
Vihinen kuitenkin ihmettelee, että maatalouden tukemista kutsutaan maatalouden kehittämiseksi.
– Maaseutua ei tueta vaan kehitetään, maataloutta tuetaan. Puheista tulee vaikutelma, että maaseudun kehittämiseen käytetään kauhean paljon rahaa. Oikeasti sinne menee kauhean vähän.
Maatalouspolitiikka uusiksi
MTT:n tutkija Olli Voutilainen totesi hiljattain, että nykymuodossaan maatalouspolitiikalla on vaikea tukea merkittävästi maaseudun tasaista kehitystä.
Pitäisikö maatalouspolitiikkaa muuttaa, Hilkka Vihinen?
– Kysyimme tutkimuksessamme, pitäisikö esimerkiksi investointituet muotoilla niin, että ne eivät johtaisi maatilojen määrän vähenemiseen.
Vihisen mielestä tuet voitaisiin räätälöidä alueen profiilin mukaan. Avattaisiin, mitä on maaseutupolitiikka ja mitä maatalouspolitiikka.
– Se voisi olla parannus, mutta se on lopulta poliittinen kysymys.
uutiskirje 
