Haitin rajanaapuri Dominikaaninen tasavalta oli maajäristyksen jälkeen ensimmäinen avuntarjoaja, vaikka valtioiden välit olivat aiemmin kireät.
Veden, säilykkeiden ja lääketarpeiden ohella naapurista tuli Haitiin kymmenen busseihin rakennettua keittiötä, jotka normaalisti ruokkivat kotimaan köyhiä.
Keittiöistä jaettiin järistystä seuranneen kuukauden aikana noin kaksi miljoonaa ateriaa Port-au-Princessa ja Jimanin rajakaupungissa.
Ruoka ja mukana jaettu vesi tulivat maksamaan noin 1,5 miljoonaa euroa, mutta se on vain murto-osa Dominikaanisen tasavallan avusta. Sitä koordinoi pääasiassa presidentti Leonel Fernandezin perustama Funglode-järjestö.
Ennen katastrofia maiden välejä kiristivät haitilaisten maahanmuuttajien joukkokarkotukset Dominikaanisesta tasavallasta. Myös maassa asuvia haitilaisia kohdeltiin usein huonosti.
Tasavalta on kuitenkin erittäin riippuvainen köyhemmästä Haitista tulevasta työvoimasta, joka hoitaa arviolta 60 prosenttia maataloustöistä ja ison osan rakennustoiminnasta.
Kyräily muuttui sympatiaksi
Maanjäristys muutti kyräilyn sympatiaksi. Fungloden johtaja Jhoselyn Ruiz kertoo asukkaiden lahjoittaneen valtavat määrät ruokaa ja muita tarvikkeita Haitiin vietäväksi.
Tasavalta lähetti kuusi laivaa kuljettamaan apua Haitin syrjäisille alueille, kuten etelärannikon Jacmeliin, jonne maan Punaisen Ristin työntekijät ehtivät ensimmäisinä.
Dominikaanit luovuttivat Barahonin lentokentän apukuljetusten käyttöön. Jimanin sairaaloissa leikattiin kuukaudessa yli 1 500 haitilaista.
Lisäksi tasavalta on luvannut 15 liikkuvaa koululuokkaa Haitiin, jossa arviolta 1,5 miljoonaa lasta on menettänyt opinahjonsa tuhansien koulujen vaurioiduttua.
Ruizin mukaan tasavallan antaman avun kokonaismäärää on mahdoton arvioida, koska esimerkiksi monet yliopistot ovat laittaneet matkaan omia avustusrekkojaan.
Haitilaiset vaikuttuneita
Dominikaanien presidentti on ajanut Haitin asiaa kansainvälisillä foorumeilla. Hän on esittänyt, että Haitin tueksi kaavaillun ”Marshall-suunnitelman” tulisi saada kymmenen miljardin dollarin (7 miljardin euron) pääoma käytettäväksi jälleenrakennukseen kymmenen vuoden aikana.
Fernandez esitti myös Haitin velkojen mitätöimistä. Haiti-rahastoon hän keräisi varat lainanlyhennyksistä ja koroista, joita läntisen pallonpuoliskon maat maksavat rikkaiden maiden muodostamalle Pariisin klubille kymmenen vuoden aikana.
Dominikaanien apuponnistukset ovat tehneet vaikutuksen rajan yli hankkiutuneisiin haitilaisiin.
– On uskomatonta, mitä tämä maa on tehnyt. Kukaan ei olisi pystynyt enempään. He ovat avanneet sydämensä meille täydellisesti. Uskon, että tämä muuttaa suhteitamme ikuisiksi ajoiksi. Emme unohda meihin kohdistunutta anteliaisuutta, vanhempansa Port-au-Princessä menettänyt Jean Daniel sanoo.
– Minulla ei ole paikkaa minne mennä. Lähetin nuoremmat sisarukset maalle ja ylitin rajan. Onneksi minulla oli passi ja viisumi, hän jatkaa.
Työtä vuorotta avustuskeskuksessa
– Olemme pakanneet joka päivä täyteen yli 20 avustusrekkaa, Dominikaanisen tasavallan jesuiittojen perustamassa avustuskeskuksessa työskentelevä Anna Coronado kertoo.
– Vapaaehtoisia on ollut päivittäin vähintään 20, joskus jopa 40, hän lisää. Katastrofin alussa keskus pyysi asukkaita tuomaan pääasiassa säilykkeitä ja vettä, mutta Coronadon mukaan listalle on sittemmin lisätty muuan muassa puhdistusaineita ja yöpymisvälineitä.
– Olen työskennellyt päivittäin aamuyhdeksästä iltayhdeksään, paitsi viime sunnuntaina lähdin aikaisin, jo kuudelta, Coronado sanoo.
uutiskirje 