Espanja kuuluu niihin maihin, joita koronakriisi on koetellut poikkeuksellisen ankarasti. Tiistaiaamun lukujen mukaan maassa on kuollut koronavirukseen 7 716 ihmistä ja vahvistettuja tapauksia on kaikkiaan noin 88 000.
Kuolleiden määrässä Espanja on toisena Italian jälkeen ja tapausten määrässä kolmantena Yhdysvaltain ja Italian jälkeen.
Tilanteeseen on arvioiden mukaan monia syitä, mutta yksi niistä ovat pitkään jatkuneet leikkaukset terveydenhuollosta.
Jälkikäteen on katsottu, että Espanjan olisi pitänyt reagoida nopeammin Italian koronatilanteen kehittymiseen.
Espanjalla ei ole ollut voimavaroja vastata tämän mittaluokan potilasmääriin. Ei ole tarpeeksi sairaalapaikkoja, henkilökuntaa eikä tarvikkeita. Akuutti pula on koronaviruksen testausvälineistöstä, suojavarusteista ja tehohoitopaikoista.
Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa sairaalapaikkoja on asukaslukuun nähden kolminkertaisesti verrattuna Espanjaan. Esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa niitä on tosin vielä vähemmän kuin Espanjassa.
Rajoyn leikkaukset
Espanja oli vuoden 2008 finanssikriiseissä yksi pahasti syöveriin syöksyneistä maista. Sille räätälöidyt pelastuspaketit toivat lainoja, mutta niiden ehtona olivat julkisen talouden – mukaan lukien terveydenhoidon – leikkaukset.
Muutos näkyy tilastoissa. Vuonna 2009 Espanja käytti terveydenhuoltoon 6,8 prosenttia bkt:stään, mutta vuonna 2018 osuus oli pudonnut 5,9 prosenttiin. EU:n keskiarvo on 7,5 prosenttia.
Espanjan talous oli syöksykierteessä, kun Mariano Rajoyn johtama oikeistopuolue PP:n hallitus nousi valtaan José Luis Rodriguez Zapateron johtaman sosiaalidemokraattisen PSOE:n hallituksen jälkeen. Rajoy aloitti terveydenhoidon kovat leikkaukset.
Rajoy leikkasi terveys- ja opetusbudjeteista 10 miljardia euroa. Rajoy oli pääministerinä kesäkuuhun 2018 asti.
Leikkausten seurauksena monet vastavalmistuneista lääkäreistä jäivät vaille työtä tai muuttivat ulkomaille.
Tällä vuosikymmenellä on monilla PP:n johtamilla alueilla toteutettu laajoja terveydenhoidon yksityistämisiä. Erityisen paljon näin tapahtui Madridin alueella. Arvostelijoiden mukaan tämä on heikentänyt koordinointia koronakriisissä.
Hallitus heräsi hitaasti
Puhtaita papereita ei kuitenkaan saa myöskään nykyinen Pedro Sánchezin johtama PSOE:n ja vasemmistopuolue Podemosin hallitus, jota arvostellaan hitaasta reagoinnista ennen Espanjan syöksymistä koronakriisiin.
Jälkikäteen on katsottu, että Espanjan olisi pitänyt reagoida nopeammin Italian koronatilanteen kehittymiseen. Maiden yhteiskunnat ovat monissa suhteissa samankaltaiset ja niiden välillä on paljon yhteyksiä.
Espanjan terveysuhkien koordinaatiokeskus varoitti 6. maaliskuuta hallitusta vaaroista, joita koronan leviäminen Italiassa aiheuttaa. Se muistutti, että erityisen tärkeää olisi rajoittaa lähikontakteja.
Tuossa vaiheessa Espanjassa oli vasta 280 vahvistettua tapausta ja neljä virukseen kuollutta.
Pääministeri Sánchez kuitenkin suorastaan kehotti ihmisiä osallistumaan naistenpäivän marsseille 8.3., ja niille lähtikin kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Samana viikonloppuna järjestettiin täysi kierros jalkapallo-otteluita ja äärioikeiston Vox-puolue järjesti ison joukkotilaisuuden.
Yksi ”viruslinko” oli jo 19. helmikuuta Bergamossa pelattu espanjalaisen Valencian ja lombardialaisen Atalantan välinen jalkapallo-ottelu.
Lämmin kevät houkutteli ulos
Hallitus julisti hätätilan 13. maaliskuuta. Silloin asetettiin tiukat liikkumisrajoitukset, joita edelleen kiristettiin tämän viikon maanantaista alkaen.
Määräykset astuivat kuitenkin voimaan vasta vuorokautta myöhemmin. Sillä välin monet madridilaiset olivat lähteneet loma-asunnoilleen eri puolille maata.
Madridin aluehallinto oli laittanut koulut ja ja yliopistot kiinni jo useita päiviä aikaisemmin. Se houkutteli ihmisiä puistoihin ja kahviloihin. Madridin pormestari määräsi baarit ja kahvilat suljettaviksi 13. maaliskuuta.
Osaksi mukana on ollut silkkaa huonoa tuuriakin. Poikkeuksellisen lämmin kevät oli jo tätä ennen lisännyt kanssakäymistä kodin ulkopuolella. Monet eivät aluksi ottaneet varoituksia ja määräyksiä tosissaan.
Sen jälkeen kun Sánchezin hallitus heräsi tilanteeseen, toiminta on ollut nopeaa ja se on saanut monilta asiantuntijoilta kiitosta.
On myös arvioitu, että tietyt rakenteelliset tekijät ovat tehneet Espanjan haavoittuvaksi epidemialle.
Espanjalaisista vain 20–30 prosenttia asuu yksin, kun Ruotsissa luku on 60-70 prosenttia, sanoo The Independent -lehdelle Baskimaan aluehallinnon terveysministeri, entinen WHO:n neuvonantaja Rafael Bengoa. Espanjalaisten elämä on yhteisöllisempää ja sosiaalisempaa kuin vaikkapa Pohjoismaissa.
uutiskirje 
