Itä-Ukrainassa maanantaina alkanut tulitauko rikkoutui heti alkumetreillä.
Ukrainan, Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin neuvottelema tauko oli yksi monista tulitauoista, joita on sovittu sitten vuoden 2014. Ne ovat useimmiten jääneet lyhyiksi, kuten nytkin. Ukrainan armeija syytti kapinallisia aseiden käytöstä vain muutama tunti tulitauon alettua, minkä kapinalliset kiistivät.
Ulkopoliittisen instituutin Ukrainaan erikoistunut vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo, että tulitauko oli jo alusta lähtien tuomittu epäonnistumaan, koska se ei ole Venäjän intresseissä.
Nizhnikau: Jos rauha ei toteudu Venäjän ehdolla, maa on tyytyväinen pattitilanteeseen.
– Maanantain tulitauko oli osa taktisia pelejä, eikä sillä ole strategista merkitystä. Tämä johtuu siitä, että Venäjän ehdot rauhalle eivät ole realistiset, ja niiden käyttöönotto vähättelisi sekä Ukrainan itsemääräämisoikeutta että turvallisuutta, hän sanoo.
Siksi idän pattitilanne on Venäjälle ideaali.
– Venäjä on osoittanut, että se on täysin haluton etsimään minkäänlaista kompromissia. Jos rauha ei toteudu Venäjän ehdolla, maa on tyytyväinen pattitilanteeseen.
Venäjä ei ole missään vaiheessa edes kunnolla myöntänyt, että sen tukemia kapinallisia taistelee Ukrainan itäosassa.
Rauhanneuvottelut lukossa
Etyjin kunniapresidentti, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo, että Minskin rauhanneuvotteluiden eteneminen ei yleisesti näytä hyvältä. Kansainvälinen yhteisö on antanut asiaan paljon tukea, mutta osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan.
– Useat vakavat yritykset päästä eteenpäin ovat tukehtuneet. Neuvottelualoitteisiin ei lähdetä jommasta kummasta suunnasta mukaan, hän sanoo.
Ylipäätään tilanteessa on vaikea edetä niin kauan, kun Venäjän ja Ukrainan kaksi perusintressiä ovat vastakkaiset. Ukraina haluaa edetä kohti sotilasliitto Natoa ja Euroopan unionia, mikä taas ei sovi Venäjän konseptiin, Kanerva sanoo.
– Kriisi ei näytä millään rauhanvälitysjärjestelyllä saavan ratkaisuaan. Onhan tässä sekä Euroopan tasolla että globaalilla koetettu sitä eri muodoissa, hän sanoo.
Mahdollinen uusi pakolaisten joukko
Koronakevätkään ei ole jäädyttänyt konfliktia, vaan taistelut ovat jatkuneet.
– Ukrainan joukot ovat jatkuvien hyökkäysten kohteena, ja 50 sen armeijan sotilasta on kuollut vuoden alusta lähtien, sanoo tutkija Nizhnikau.
Sodassa on kuollut yhteensä 13 000 ihmistä sitten vuoden 2014, jolloin se käynnistyi.
Siviilien kannalta tilanne on muuttumassa yhä vaikeammaksi. Konflikti on jo ajanut 1,5 miljoonaa ihmistä maan sisäisiksi pakolaisiksi sitten sen alun. Samalla Donbassin alueen taloudellinen tilanne on entisestään huonontunut, ja ihmisten tulevaisuudennäkymät ovat heikot.
– Yrittäjät ja kaivostyöläiset ovat lakkoilleet ja protestoineet tämän kevään aikana. Paikallisia yrityksiä on ryöstelty ja suljettu. Tämä herättää kysymyksiä, miten ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä työtä, tulevat reagoimaan, ja voimmeko odottaa pakolaisten määrän vielä kasvavan, Nizhnikau sanoo.
Zelenskyin suosio horjuu
Tilanne on vaikuttanut myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin suosioon. Zelenskyi kampanjoi vaaleissa nimenomaan rauhalla ja neuvotteli Minskin sopimuksen toteuttamisesta presidentti Vladimir Putinin, Ranskan ja Saksan kanssa Normandian neuvotteluissa vuonna 2019.
– Zelenskyin päätös tulla mukaan rauhanneuvotteluihin Ranskan, Saksan ja Venäjän kanssa oli hyvä askel, mutta sekään ei edistänyt tilannetta pidemmällä tähtäimellä, Kanerva sanoo.
Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa Ukrainan sisäiset jännitteet.
– Hänen suosionsa on hiljalleen hiipumassa. Valtaosa presidentin tukijoista ja Ukrainan kansasta haluaa rauhaa. Mutta samalla toinen puoli kansasta ei hyväksy mitään rauhaa, joka hyödyttäisi Venäjää eikä arvostaisi Ukrainan kansallisia intressejä, sanoo taas Nizhnikau.
Tämä tasapainoilu kahden ryhmän välillä on vaikuttanut presidentin suosioon, joka on jo gallupeissa pudonnut.
Kysymys kapina-alueiden vaaleista
Osana Minskin rauhanneuvotteluita on myös sovittu, että Ukraina järjestää Venäjän tukemien kapinallisten alueilla omat vaalit ja antaa niille itsehallintaoikeuden.
Tämä herätti Zelenskyitä kohtaan syytöksiä Ukrainan myymisestä Venäjälle.
– Zelenskyi sai silloin kovia syytöksiä siitä, että hän myi Ukrainan intressejä liian halvalla ja Maidanilla pidettiin mielenosoituksia. Ukrainan vaikea tilanne ja sisäiset jännitteet eivät ole kadonneet, Kanerva sanoo.
Käytännössä vaalien järjestäminen ei ole kuitenkaan edennyt. Nizhnikaun mukaan Ukrainan parlamentti hyväksyi uuden lain, joka mahdollistaa vaalien pitämisen alueella vasta, kun Venäjän tukemat joukot ovat poistuneet alueelta ja rajavalvonta on kunnossa. Myös Zelenskyi on sanonut, että vaaleja ei pidetä ”ase ohimolla”.
– Venäjä taas haluaa, että vaalit järjestettäisiin sen sotilaallisesti ja poliittisesti kontrolloimilla alueilla. Ukrainan päätös aiheutti Moskovassa kovia reaktioita. Se ei vaikuta sinällään vallan tasapainoon, mutta se on merkittävä askel Ukrainan turvallisuudelle, Nizhnikau sanoo.
Lokakuun paikallisvaalit tullaankin järjestämään Ukrainassa kaikkialla muualla paitsi vallatuilla alueilla.
uutiskirje 
