Intian Jammun ja Kashmirin osavaltion hallitus on vastoin aiempia omia päätöksiään määrännyt nopeuttamaan hiekkakaivausten ympäristölupien käsittelyä.
Muutamia kuukausia sitten Jammun ja Kashmirin hallitus huutokauppasi satoja jokien rantapenkka-alueita mineraalien ja hiekan kaivamiseen rakennusteollisuuden tarpeisiin. Huutokaupoissa menestyneet yritykset ovat aloittaneet penkereiden ja jokien mylläämisen odottelematta ympäristölupia.
Kesäkuussa osavaltion hallituksen oma asiantuntijakomitea osoitti, että jokipenkkoja kaivetaan laittomasti. Jammun ja Kashmirin ympäristövaikutuksia arvioiva viranomainen vaati kaivausten välitöntä lopettamista. Viikon sisällä vaatimuksen esittämisestä hallitus kuitenkin määräsi nopeuttamaan lupien käsittelyä, sillä maa kärsii koronapandemian lisäksi akuutista ja ennennäkemättömästä rakennusmateriaalien puutteesta.
Seurauksena voi olla valtava ympäristökatastrofi
Huutokauppojen jälkeen asiantuntijakomitea on torjunut ympäristöluvan 80:ltä jokipenkereiden kaivokselta ja 40:ltä tiilipolttamolta tai pyytänyt lisätietoja.
– Olemme torjuneet lupia, vaikka johtavat virkailijat ovat painostaneet myöntämään niitä, komitean nimettömänä pysyttelevä jäsen kertoo.
– Me kuitenkin teemme parhaamme, ettemme hätiköiden myöntäisi lupia kaivoshankkeille. Jos epäonnistumme velvollisuutemme täyttämisessä, voi seurata valtava ympäristökatastrofi. Äskeisessä kokouksessa ilmoitimme hallitukselle, että sen pitäisi joko antaa meidän tehdä työmme kunnolla tai olla kokonaan pyytämättä arviota ympäristövaikutuksista, komitean jäsen sanoo.
– Neuvoimme hallitusta jo viime joulukuussa, ettei kaivauksia Jhelum-joella ja sen sivuhaaroilla tulisi sallia ennen kuin on tehty tieteellinen arvio kaivauksiin soveltuvista alueista ja alueista, joita tulisi suojella. Kaivaukset voivat vaikeuttaa esimerkiksi tulvien hallintaa. Arviota ei pitäisi tehdä hutiloiden, hän jatkaa.
Pandemia antaa kaivurauhan
Jammun ja Kashmirin hallinnon geologia- ja kaivososasto on huutokaupannut kaivauslupia Jhelum-joelle ja sen sivuhaaroilla jo viiden vuoden ajan. Vuosi sitten Intian keskushallinto lakkautti Jammun ja Kashmirin autonomian ja muun muassa antoi muualla Intiassa asuville luvan ostaa maata osavaltiosta ja tehdä bisnestä sen luonnonvaroilla. Niinpä tänä vuonna ensimmäistä kertaa huutokaupassa oli mukana yrityksiä Intian muista osista, ja suurin osa kaupatuista alueista menikin niille.
Lain mukaan yli viiden hehtaarin kaivosvaltauksista tulisi järjestää julkinen kuuleminen, mutta sellaisia ei juuri ole järjestetty – vaikka yli 70 prosenttia huutokaupatuista alueista on laajuudeltaan yli viisi hehtaaria.
Paikalliset asukkaat ovat huolissaan.
– Tässä on tekeillä ympäristökatastrofi, Farozpora-joen lähettyvillä asuva Ashiq sanoo.
Kaivosyhtiöiden häikäilemätön toiminta jatkuu häiriintymättä myös sen vuoksi, että koronapandemia on pitänyt valvontaviranomaiset poissa kentältä. Kaivaukset ovat itse asiassa vain kiihtyneet.
Koko Etelä-Aasian ongelma
Laittomat jokipenkereiden kaivaukset ovat levinneet laajalle koko Etelä-Aasiaan huolimatta viranomaisten toimista ja riippumattomien asiantuntijoiden ja median raportoinnista. Aiheesta kirjoittaneita toimittajia, lainvalvojia ja ympäristöaktivisteja on tapettu, uhkailtu ja pahoinpidelty.
Hiekkakaivoksia vuodesta 2010 tutkinut Kiran Pereira sanoo, että laittomat hiekkakaivokset Etelä-Aasiassa ovat erityisen vakava ongelma sen vuoksi, että ”hiekkamafia”, rakennuttajat ja poliitikot ovat sidoksissa toisiinsa.
– Lainsäädäntö on hyödytöntä, jos lakeja ei panna täytäntöön. Lainvalvontaa on vahvistettava, Pereira toteaa.
lehti 