Tunnettu brittijournalisti Seumas Milne kysyy kolumnissaan The Guardian -lehdessä, miten Britanniassa olisi reagoitu, jos Iranin tiedustelupalvelu olisi jossain länsiystävällisessä maassa salamurhannut yhden Teheranin hallitusta vastaan taistelevien järjestöjen johtajista. Ja miten reaktioon olisi vaikuttanut, jos olisi vielä käynyt ilmi, että murhassa oli käytetty hyväksi väärennettyjä tai varastettuja passeja, jotka kuuluvat neljän Euroopan maan – mukaan lukien Britannian – ja Iranin kaksoiskansalaisille.
Milne vastaa, että siitä olisi seurannut iso kansainvälinen häly, pauhaavia julistuksia valtioterrorismin uhasta, ehkäpä keskustelu YK:n turvallisuusneuvostossa, jossa olisi vaadittu pakotteiden tiukentamista yhä vaarallisempaa islamilaista tasavaltaa vastaan.
Mutta kun vaihdetaan Iranin tilalle nimeksi Israel, on virallisen Britannian reagointi ollut vaisua. Suuressa osassa Britannian mediaakin on Mossadin operaation ”rohkeutta” suorastaan ihailtu tai puhuttu Dubain murhasta vakoilun maailmaan kuuluvana nokkelana trillerinä.
Tiedustelupalveluiden symbioosi
Mutta Dubain murha on nostanut esiin myös sen erikoisen symbioosin, joka Israelin Mossadin ja läntisten tiedustelupalveluiden välillä vallitsee.
Britannian ulkoministeriö kiisti viime perjantaina väitteet, joiden mukaan Britannialle olisi jo etukäteen vihjattu, että sen passeja tullaan käyttämään murhassa. Sen sijaan ulkoministeriö joutui myöntämään, että Britannia oli saanut tiedon passiensa väärinkäyttämisestä useita päiviä ennen kuin Dubai teki asian julkiseksi viime viikon maanantaina.
Aika monet ovat Britanniassa tehneet tästä sen johtopäätöksen, että pääministeri Gordon Brown olisi vaiennut asiasta, mikäli se ei olisi tullut julkisuuteen.
Luvan kanssa ja ilman lupaa
Britannian Mossad-suhteissa oli aallonpohja vuosina 1986–87. Margaret Thatcher oli jo eräiden tapausten vuoksi määrännyt jäädyttämään Mossad-suhteet, kun länsisaksalaisesta puhelinkopista löytyi kahdeksan väärennettyä brittipassia Israelin lähetystön kirjekuoressa.
Vähän myöhemmin palestiinalaisterroristit murhasivat palestiinalaisen pilapiirtäjän Lontoossa. Terroristien käyttämät aseet löytyivät erään Mossadin agentin asunnosta. Thatcher käski Mossadia lopettamaan 24 tunnin sisällä kaikki salaiset operaationsa Britanniassa. Israel myös lupasi, ettei se enää väärennä brittipasseja.
Harva uskoo, että Mossad todella noudatti kieltoja. Joka tapauksessa Israel pyysi erikseen 1998 Tony Blairilta luvan aloittaa salaiset operaatiot uudelleen.
Viime vuosina Britannian MI6:tta ja Mossadia on yhdistänyt huoli Iranin mahdollisesta ydinaseohjelmasta. MI6 (nykyisin viralliselta nimeltään SIS eli Secret Intelligence Service) antoi brittilehtien mukaan Israelille olennaiset tiedot Qomin lähelle piilotetusta rikastamosta.
Läntisille tiedustelupalveluille puolestaan Mossadin arvo on siinä verkostossa, millä Mossad pystyy hankkimaan tietoa arabi- ja islamilaisesta maailmasta.
Luvan täytynyt tulla Netanjahulta
Entisten Mossad-agenttien mukaan Mossad käyttää säännöllisesti vääriä passeja, koska Israelin passi on liian silmiinpistävä monissa maissa.
Dubain murhassa vain rikkoutuivat säännöt ”älä jää kiinni” sekä ”jos jäät kiinni, tee se niin, ettei asiasta tule julkinen”.
Mossadin viimeinen puolustuslinja on se, ettei sen osallisuudesta pidä jäädä kiistattomia todisteita. Tällä linjalla virallinen Israel nyt seisoo.
Kuitenkin maailmalla hyvin tiedetään, että luvan Mahmud al-Mabhuhin murhaamiseen on täytynyt tulla pääministeri Benjamin Netanjahulta. Netanjahu oli pääministeri myös silloin, kun Mossad jäi kiinni Kanadan passien käyttämisestä 1997 yrittäessään murhata Hamasin korkeimman johtajan Khaled Meshaalin.
Painetaanko jälleen villaisella?
Euroopan unionin ulkoministerit eivät maanantaina voineet suoraan syyttää Israelia, koska kiistattomia todisteita ei ollut. Merkittävämpää onkin se, miten asia kehittyy jatkossa. Hautautuuko se vähitellen, ja Israel saa entiseen tapaan sanktioiden sijasta erityisetuja?
Israel ja Mossad ovat saaneet vahvistuta uskolleen siitä, että tavalliset pelisäännöt eivät niitä koske. Näin on käynyt vaikkapa toissa talven Gazan sodassa tai kesän 2006 Libanonin sodassa.
Suomikin joutui lopulta tyytymään siihen, ettei vastauksia suomalaisen sotilastarkkailijan kuolemaan kesällä 2006 Khiamissa saada, koska Israelin armeijaa ei huvita vastauksia antaa.
uutiskirje 
