Vasemmistoliiton kansanedustaja Juho Kautto kiitti eduskunnan budjettikeskustelussa hallitusta merkittävistä panostuksista kuntatalouteen. Hän muistutti kuntien tärkeästä roolista suomalaisten hyvinvoinnin takaajina.
– Olen tyytyväinen, että hallituksemme on tällä talousarvioesityksellä jälleen kerran osoittanut olevansa sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen tämän kriisin yli mahdollisimman vähäisin vahingoin. Hallitus tarjoaa kriisistä selviytymiseen poikkeuksellisia elvyttäviä toimia, joiden avulla rakennamme yhdessä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää huomista.
Koronakriisi on iskenyt kuntiin kovaa ja monissa kunnissa huoli tulevasta on suuri. Kunnissa tuotetaan suomalaisten hyvinvoinnin kannalta kenties keskeisimpiä palveluita, kuten terveydenhuoltoa, lasten ja nuorten koulutusta, sosiaalihuollon palveluita sekä huolenpitoa ikäihmisistä.
Eduskunnan käsiteltävissä olevassa hallituksen talousarvioesityksessä esitetään yhteensä yli 12 miljardia euroa valtionapuja kunnille. Näillä panostuksilla hallitus pyrkii varmistamaan, että koronasta huolimatta kunnat pystyvät tulevaisuudessakin tuottamaan laadukkaita ja saavutettavia palveluita.
– Koronakriisi ei saa olla syy leikkauksille tai lomautuksille kunnissa. Hyvinvointipalveluihin panostaminen on nyt koronakriisin aikana tärkeämpää kuin koskaan. Akuutin kriisin aikana syntynyttä hoitovelkaa muun muassa mielenterveyspalveluissa ja terveydenhuollossa on päästävä purkamaan, jotta ihmiset saavat apua ajoissa. Tällä tukipaketilla mahdollistamme sen, että kunnat voivat olla mukana tekemässä suomalaisten hyvinvointia ja Suomen elpymistä tukevia päätöksiä, Kautto sanoi.
Yrttiaho: Eduskunnalta haetaan avointa piikkiä
Hallituksen esittämässä ensi vuoden budjetissa esitetään puolustusmenojen kasvattamista 54 prosentilla. Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat kasvavat noin 3,2 miljardista lähes 4,9 miljardiin euroon. Korotuksesta 1,5 miljardia osoitetaan Hornetit korvaavien hävittäjien HX-hankkeeseen.
Kansanedustaja Johannes Yrttiaho sanoi, että eduskunnalle esitetään ensi vuoden määrärahojen lisäksi koko monitoimihävittäjien hankinnan lähes 10 miljardin tilausvaltuuden hyväksymistä osana talousarviota.
– Se tarkoittaa, että eduskunta hyväksyisi uusien hävittäjien hankinnan tämän syksyn talousarviopäätöksellään. Vuoden kuluttua tehtävä hankintapäätös jäisi näin hallituksen toimivaltaan.
– Pahinta on, että tilausvaltuus on kirjattu budjettiin niin, että piikki on käytännössä auki. Noin 10 miljardin hinta voidaan tilausvaltuuden mukaan ylittää ”kustannustasomuutoksilla, jotka aiheutuvat hankintasopimuksen mukaisista sidonnaisuuksista”, Yrttiaho hämmästeli.
Hänen mukaansa eduskunnalle ei tarjouskilpailusta tai hankintasopimuksesta tulla kertomaan, vaan asiakirjat salataan.
– Ei siis tiedetä, mitä nuo ”hankintasopimuksen mukaiset sidonnaisuudet” ovat, mitä on tilattu, millä perusteella, mitä kaikkea hankintaan kuuluu ja mitä ei. Ei tiedetä, mihin eduskunta tämän talousarvioesityksen hyväksyessään sitoutuu ja mihin ei.
Kymmenen miljardia ei riitä 64 koneen ostoon.
– Tyytyvätkö kenraalit vähempään hävittäjien määrään? Mitä ilmeisimmin eivät tyydy. Ja kovin kuuliainen kenraaleille on maan hallitus, Yrttiaho täräytti.
Hän kysyi, millaisiin uhkiin uusilla hävittäjillä varaudutaan.
– Miksi Hornetien uusiminen pitää tehdä paljon ennen niiden todellisen käyttöiän päättymistä?
Ilmastoelvytys suuri mahdollisuus
Mai Kivelä piti erittäin tärkeänä, että hallituksen ilmastotavoitteet konkretisoituvat toimiksi, koska hyvistäkään tavoitteista ei ole ilmastokriisin torjumisessa apua, jos niitä ei myös saavuteta.
– Haluan korostaa, että vasemmistoliitto on edelleen erittäin sitoutunut etsimään kaikilta sektoreilta myös ne tarvittavat lisätoimet, jotta voidaan saavuttaa hallituksen itselleen asettama ilmastotavoite ja jotta me aidosti teemme oman osamme ja pidämme huolta niistä omista päästöistämme ja omista nieluistamme.
– Erityisesti perussuomalaisille haluaisin sanoa, että tässä ei ole kyse mistään sen ihmeellisemmästä.
Kivelän mukaan ensi vuoden lisäbudjeteissa tullaan päättämään EU:n elpymisrahastosta saatavien varojen käytön ensimmäisestä vaiheesta.
– Elvytysrahojen kohdentaminen on todella oleellisessa roolissa myös hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Ajattelen, että tämä ilmastoelvytys on nyt meille erittäin suuri mahdollisuus myös päästä tästä kriisistä ulos, ylös ja kohti jotain parempaa. Me voimme vauhdittaa tätä ekologista jälleenrakennusta, joka meillä nyt on tässä joka tapauksessa edessämme ilmastonmuutoksen ja luontokadon takia. Eli nyt on mahdollisuus tehdä kerralla oikein, Kivelä sanoi.
Päähuomion budjetin lähetekeskustelun ensimmäisenä päivänä veivät hallituksen koulutusuudistukset , joita vastustavat sekä perussuomalaiset että kokoomus.
lehti 