HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtoehtojen selvittämistä, vetoaa yli 200 tieteen, taiteen ja muiden alojen asiantuntijaa. Vetoomus toimitettiin tiistaina kansanedustajille, jotka ottavat ennen joulua kantaa hävittäjien tilausvaltuuksiin valtion ensi vuoden budjettiesityksessä.
Vetoomuksessa todetaan, että keskustelu ilmavoimien HX-hankkeesta on perustunut varsin yksipuolisesti sen omiin selvityksiin, jotka koskevat lähinnä hävittäjien ominaisuuksien ja suorituskyvyn vertailuja. Vähemmälle ovat jääneet arviot turvallisuuspoliittisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista.
Hävittäjien hankinta maksaisi noin 10 miljardia euroa ja niiden ylläpito vielä enemmän. Kun on kyse näin valtavista summista, on syytä selvittää kaikki vaihtoehdot eri tahoilla kunnolla ja ilman sidonnaisuuksia.
Allekirjoittajat ovat huolissaan asevaraisen turvallisuusajattelun voimistumisesta. Asevarustelun sijasta on tarpeen ohjata voimavaroja ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen, he esittävät.
Konfliktien syyt ovat muuttumassa. Sen vuoksi perinteiset keinot, erityisesti sotilaallinen uhka, eivät niihin pure, sanoo vetoomuksen allekirjoittanut emeritusprofessori Pertti Haaparanta.
– Tärkeimmät uusista ristiriitojen lähteistä ovat ilmastonmuutos ja pandemiat. Ne vaikuttavat toisiinsa ja niillä on yhteisiä lähteitä. Niiden vaikutukset nostattavat muuttoliikkeitä, jotka kiristävät kansainvälisiä suhteita ja luovat kansallisia ristiriitoja. Sekä pandemiat että ilmastoon vaikuttavat päästöt leviävät yli rajojen ja saattavat johtaa kiistoihin ja kriiseihin, joita voidaan lievittää vain kansainvälisin toimin.
”Suurin piirtein typerin mahdollinen valinta”
Haaparanta uskoo, että perinteiset sotilaalliset uhat voivat vähentyä, koska uusien uhkien lievittäminen vaatii uusien tuotantoteknologioiden ja lääkkeiden kehittämistä ja siten myös erityisesti julkista rahoitusta.
– Kansainvälisin toimin voidaan varmistaa, että kaikki maat pääsevät hyötymään näistä investoinneista. Jos tämä onnistuu, niin perinteiset sotilaalliset uhat voivat vähentyä. Siksi nyt parasta suomalaista politiikkaa olisi lykätä hävittäjien hankintaa kauemmas tulevaisuuteen ja käyttää sille varattua rahoitusta ilmasto-ongelmien ja pandemioiden lievittämiseen. Tällöin voidaan arvioida nykyistä monipuolisemmin hävittäjien tarve, katsoo taloustieteen emeritusprofessori Haaparanta.
Kirjailija Risto Isomäki pitää edesvastuuttomana kymmenien miljardien käyttämistä täystin tuottamattomaan investointiin tilanteessa, jossa Suomen talous uhkaa vaipua vielä syvempään lamaan kuin 90-luvun alussa.
– Jos Suomi haluaa vahvistaa puolustuskykyään Venäjää vastaan, hävittäjät ovat suurin piirtein typerin mahdollinen valinta. Olisi paljon älykkäämpää hankkia esimerkiksi automatisoituja telatykkejä tai tykistöohjusjärjestelmiä, jotka ovat selkeästi puolustusaseita, mutta joilla olisi merkittävä hyökkäyshaluja hillitsevä pelotevaikutus. Venäjällä on maailman parhaana pidetty ilmatorjuntaohjus, S-400, joten Venäjä pystyisi ampumaan myös Suomen uudet hävittäjät alas suhteellisen helposti, Isomäki huomauttaa.
Vetoomuksen aloitteentekijöihin kuuluva Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho sanoo turvallisuuden meillä ja muualla syntyvän epävarmuuden ja pelkojen vähentämisestä.
– Aseilla ei vaikuteta pandemioihin tai ilmastonmuutokseen eikä liioin luoda sosiaalista turvaa. Asiat on pantava nyt tärkeysjärjestykseen.
Koko vetoomus ja kaikki allekirjoittajat löytyvät Rauhanpuolustajien verkkosivuilta .
Uutinen on päivitetty 1.12. kello 11.15. Lisätty linkki vetoomukseen.
uutiskirje 