BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tyrmistyneitä ympäristöministeriön uusista merimetson tappolupaohjeista. Järjestöt pitävät ohjeita uutena esimerkkinä hallituksen luonnonsuojeluvastaisesta politiikasta. Uudet merimetso-ohjeet ovat liioiteltuja ja vastaavat poliittisiin, eivät ekologisiin tai taloudellisiin tarpeisiin.
Ne on myös valmisteltu salassa ilman lausuntokierrosta, järjestöt sanovat.
Merimetsot eivät uhkaa ammattikalastusta tai saaristoa, vaikka runsastuvatkin. Järjestöt muistuttavat, että merimetsokannan kasvu pysähtyy itsestään. Lajin vainoaminen vain tuottaa ongelmia muulle saaristolinnustolle, siirtää merimetsoyhdyskunnan uusille alueille ja tulee kalliiksi.
Poikkeusluvan merimetsojen tappamiseen on voinut saada aiemminkin. Niitä ei kuitenkaan ole myönnetty, koska kukaan ei ole pystynyt osoittamaan vakavia vahinkoja esimerkiksi kalakannoille. Ympäristöministeriön ohjeilla ei järjestöjen mukaan voi ohittaa EU:n lintudirektiivin säädöksiä.
Ravintotutkimusten mukaan merimetsot eivät valikoi ravintokalalajeja, mutta suosivat pienikokoista kalaa. Valtaosa ravinnosta on vähäarvoisia lajeja ja pienikokoisia yksilöitä.
– Merimetsot toimivat kustannustehokkaina hoitokalastajina, mikä usein unohdetaan, luonnonsuojelujärjestöt huomauttavat.
Ei näyttöä haitasta kalakannoille
Järjestöt muistuttavat, että tutkimuksellinen näyttö siitä, että merimetsosta olisi haittaa kalakannoille, puuttuu edelleen täysin. Sen
sijaan esimerkiksi Ruotsista on Hjälmarenjärveltä tutkimustuloksia, jotka osoittavat kuhasaaliiden moninkertaistuneen merimetson runsastumisesta huolimatta, kun ammattikalastajat suurensivat verkkojen silmäkokoja eli kalastivat kuhat suurempina. Myös Suomessa pitäisi toimia aktiivisesti, jotta kuhat kalastettaisiin nykyistä suurempina.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, että ympäristöministeriö on lähtenyt jakamaan rauhoitettuja lajeja hyviin ja pahoihin. Moni muukin lintulaji kilpailee ihmisen kanssa samasta ravinnosta ja aiheuttaa taloudellisia haittoja. Esimerkiksi BirdLife Suomen vuoden linnuksi valitsemaa kuikkaa on aikanaan vainottu ja siitä on maksettu tapporahaa, koska se syö kaloja
Haittaeläinajattelu vanhanaikaista
– Haittaeläinajattelu on vanhanaikaista ja perusteetonta, järjestöt sanovan. Niitä huolestuttaa, että ministeriö on merimetsokysymyksessä muuttanut linjaansa, vaikka tutkimukset eivät tue linjan muuttamista.
BirdLife Suomi ja luonnonsuojeluliitto muistuttavat, että merimetsokannan kasvu pysähtyy Suomessakin aikanaan. Monilla alueilla Suomessa sekä yleisesti Etelä-Itämerellä kanta ei ole enää kasvanut.
Etelä-Itämerellä lajin runsastumista on yritetty estää monin paikoin, mutta se on ollut kallista ja tuloksetonta. Kasvu on pysähtynyt luonnollisesti.
uutiskirje 
