Suomen Pakolaisapu valitsi Vuoden pakolaisnaiseksi Nasima Razmyarin. Afganistanilaissyntyinen Razmyar on toiminut aktiivisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Usean vuoden ajan työllään maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen asemaa parantanut Razmyar on lisäksi tehnyt kunniaväkivallan ennaltaehkäisytyötä ja työtä rasismin vastaisen ilmapiirin edistämiseksi. Lisäksi hän on ohjannut vertaistukiryhmiä väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja -lapsille.
Tällä hetkellä Razmyar toimii tällä projektipäällikkönä MoniNaisten Talo -hankkeessa vastaten maahanmuuttajanaisille tarkoitetun matalan kynnyksen sosiaalisen toiminnan järjestämisestä.
Kaksi kulttuuria
Kabulissa 1984 syntynyt Nasima Razmyarin perhe muutti 1989 Moskovaan. Diplomaattina toimineen isän tilanne muuttui, kun valta Afganistanissa vaihtui. Razmyarin perhe saapui Helsingin vastaanottokeskukseen 1992. Vuoden pakolaisnainen kokee olevansa yhtälailla afgaani kuin suomalainenkin. Hän haluaa vaalia ja tuoda esiin kumpaakin kulttuuriaan, jotka ovat tärkeä osa häntä.
Razmyarin mielestä suomalainen koulumaailma tarjoaa erityisesti maahanmuuttajalapsille hyvän väylän päästä mukaan suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin menettämättä omaa arvokasta kulttuuriperintöä.
– Ihminen elää luonnostaan tuttujen tapojensa ja uskomustensa mukaisesti. Niin myös maahanmuuttajat uudessa maassa, jos heitä ei oteta mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, Razmyar toteaa.
Vuosittainen palkinto
Suomen Pakolaisapu myöntää vuosittain kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisena maahan tulleelle naiselle. Palkinnon tavoitteena on tukea Suomen kaikkia pakolaisnaisia ja edistää pakolaisten asemaan suomessa.
– Emme palkitse tyypillistä pakolaisnaista, vaan valinta henkilöidään vuosittain. Myös valintaperusteet muuttuvat vuosittain, sanoo Pakolaisavun puheenjohtaja Thomas Wallgren.
Tänä vuonna palkinnon perusteissa painotettiin toimintaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
– Razmyarin toiminta on ollut luovaa, rohkeaa ja esimerkillistä. Olemme iloisia siitä hienosta työstä, jota hän ja monet muut pakolaisina Suomeen tulleet naiset tekevät.
uutiskirje 