Aivan joulun alla julkaistiin kirja Violence, Gender and Affect, jonka voisi suomeksi kääntää Väkivalta, sukupuoli ja tunteet. Kulttuurin tutkijat Tuija Saresma, Sanna Karkulehto ja Piia Varis ennakoivat siinä julkaistussa artikkelissaan väkivallaksi määrittelemänsä vihapuheen leviävän ennen pitkää sanoista teoiksi. He puhuvat uudesta digitaalisesti välitetystä väkivallan muodosta, jolla uhkaillaan ja pyritään hiljentämään erityisesti naisia ja rodullistettuja ihmisiä.
Kirjan verkkoversio julkaistiin 22. joulukuuta. Kaksi viikkoa ja päivä myöhemmin sanat muuttuivat hätkähdyttävällä tavalla teoiksi, kun presidentti Donald Trumpin yllyttämä väkijoukko rynnäköi Yhdysvaltain kongressiin. Terroristinen hyökkäys vaati viisi kuolonuhria.
Trump on myös artikkelin toinen päähenkilö. Toinen on perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Tutkijat vertaavat ja analysoivat näiden kahden vaikutusvaltaisen oikeistopopulistin viestintää sosiaalisessa mediassa, ja katsovat kummankin levittävän sukupuolittunutta ja rasistista väkivaltaa.
– Molemmilla on tosi selkeästi yksioikoinen käsitys sukupuolista, että niitä on kaksi ja sillä selvä. Naisviha tulee esille aika pidäkkeettömästi. Molemmat hallitsevat sosiaalisen median logiikan, he osaavat herättää tunteita. Molemmilla on aika selkeästi toteen näytettyjä yhteyksiä äärioikeistoon. He puhuvat rotusodasta, väestönvaihdosta ja ovat selvästi valkoisen ylivallan kannattajia. He kohdistavat puhettaan haavoittuville ryhmille, joita on helppo lietsoa toimintaan, dosentti ja Jyväskylän yliopiston tutkija Saresma vertaa Kansan Uutisille.
Capitolin loppiaisvaltauksen jälkeen Trump sai pysyvän porttikiellon Twitteriin.
Online-vihapuhe on väkivaltaa
Artikkelin kirjoittajat ovat olleet pitkään kiinnostuneita vihapuheesta ja ”sanojen performatiivisuudesta”.
– Olemme miettineet, miten tämän tyyppinen puhe menee läpi, miten sillä pystytään agitoimaan ihmisiä, ja meitä on kiinnostanut tunteiden rooli siinä prosessissa, jolla kannattajia saadaan mukaan, Tuija Saresma kertoo.
– Vihapuhe, tiettyjen ihmisryhmien ja nimenomaan naisten ja rodullistettujen ”toisten” vastaan käyminen on molemmilla jatkuvaa ja meidän mielestämme tietoista toimintaa. Tällainen online-vihapuhe on väkivaltaista jo itsessään, mutta lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden poliittisen väkivallan vähittäiselle hyväksynnälle. Se muokkaa ihmisten mielipiteitä suopeammiksi poliittiselle väkivallalle.
Raja puheesta tekoihin ylittyi Washingtonissa 6.1. mutta Saresman mielestä samaa kehitystä on nähtävissä Suomessakin. Hän viittaa viime kesänä tapahtuneeseen perussuomalaisten keskisuomalaisen vaalipäällikön murhayritykseen, jossa tekijöiksi epäillään äärioikeistolaisia.
Viestit eivät ole vahinkoja
Halla-aho valikoitui Trumpin vertailupariksi, koska hänen kirjoittelussaan on paljon yhteneväisyyksiä paikkansa juuri jättäneeseen presidenttiin. Saresman mukaan kumpikaan ei viesti niin kuin viestii sattumalta tai vahingossa. Oli perusteltua tutkia heidän harjoittamaansa maalittamista poliittisena väkivaltana tai ainakin poliittisen väkivallan mahdollistavana vihapuheena.
Artikkelissa puhutaan stokastisesta eli ennakoimattomasta väkivallasta. Ei voi tietää, mitä tapahtuu, kun luodaan mahdollisuuksia sille, että jotkut tarttuvat kättä pidempään, ottavat puheet tosissaan ja lähtevät barrikadeille. Tuija Saresman sanoin ”ryhtyvät toteuttamaan sitä, mihin Trump ja Halla-aho heitä kutsuvat”.
Halla-ahon kohdalla Saresma viittaa tämän blogikirjoituksiin, joissa hän toivoi tiettyjen naisten joutuvan raiskatuiksi.
– Hän on toistanut sitä viestiä 2000-luvun alusta eikä ole missään vaiheessa irtisanoutunut blogikirjoituksistaan.
Saresmasta on pelottavaa, että asian annetaan vaan olla eikä mediakaan ole juuri haastanut häntä. Ja silloin kun haastaa, Halla-aho vastaa asian vierestä ja vaihtaa puheenaihetta.
Kielentutkija Halla-aho
on taitavampi
Trumpin ja Halla-ahon välillä Saresma näkee sen eron, että Yhdysvaltain nyt ex-presidentti töräytteli asioita suoraan siinä missä perussuomalaisten puheenjohtajalla on kielentutkijana ammattitaito käyttää sanoja niin, että mistään ei jää kiinni, vaikka molempien viesti on yhtä rasistinen.
Halla-aho on taitava siinä, miten hän viestii eri tavalla eri yleisöille. Televisiokeskusteluissa hänestä nähdään yleensä asiallinen puoli, mutta sosiaalisessa mediassa poliittisten vastustajien ja kenen tahansa itsensä kanssa eri mieltä olevan pilkkaaminen voi olla todella raakaa.
Ulkopuolisen on mahdotonta arvioida, mikä on Trumpin ja Halla-ahon harjoittaman vihapuheen varsinainen päämäärä. Trumpin voi kyllä sanoa yllyttäneen kannattajiaan loppiaisena väkivaltaan, mutta vihapuheeseen liittyy juuri ennustamattomuus. Ei ole puhujien omassa vallassa, mitä siitä seuraa, milloin puhe lähtee purkautumaan väkivallaksi.
– Uskon kyllä, että se on ainakin jossain määrin tietoista lietsontaa, että saadaan kannattajat pysymään mukana. Mutta on vaikea sanoa, ovatko he miettineet, mitä tästä pahimmillaan voi seurata.
Onko jo liian myöhäistä?
Saresma sanoo, että Halla-ahon olisi korkea aika herätä siihen, että seuraukset voivat olla oikeasti aika vakavia.
– Jos hän ei ole tähän mennessä miettinyt loppuun asti, niin nyt viimeistään on korkea aika. Nyt on tullut niin selkeästi todistettua se, mistä on pitkään puhuttu, että sanat muuttuvat teoiksi. Nyt olisi aika panna liekaan omaa kielenkäyttöä, mutta onko jo liian myöhäistä? Siellä on paljon porukkaa, joka on tosi tunteella mukana tässä touhussa Yhdysvalloissa ja luultavasti myös Suomessa.
Saresman mukaan nyt ei ole enää kysymys varoitusmerkeistä vaan aletaan olla keskellä tilannetta, joka pitäisi saada purettua mahdollisimman vähin vaurioin.
Jokaisella on tietysti vastuu siitä, että puhuu netissä asiallisesti, mutta harva siellä maalittaa yhtä paljon ja näkyvästi kuin Halla-aho.
Suomen ja Halla-ahon kohdalla tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että perussuomalaisten puheenjohtajan pitäisi tuomita selkeästi Capitolin valtaus ja luvata pyrkivänsä siihen, etteivät omassa puolueessa pääse valloilleen vastaavaa lietsovat äänet.
– Jokaisella on tietysti vastuu siitä, että puhuu netissä asiallisesti, mutta harva siellä maalittaa yhtä paljon ja näkyvästi kuin Halla-aho. Häneen tässä nyt katseeni kohdistuu.
Halla-aho on jatkanut Capitolin valtauksen vähättelyä ja kehunut sen jälkeenkin Trumpin saavutuksia presidenttinä. Kesäkuussa 2019 Halla-aho kirjoitti Twitterissä Trumpin olevan ”parasta, mitä Yhdysvalloille ja länsimaailmalle on tapahtunut piiitkään aikaan”. Tästä hän ei ole perääntynyt vaikka onkin arvostellut Trumpin presidentinvaalien jälkeistä toimintaa ja vaalituloksen kiistämistä.
uutiskirje 