Järjestöt painottavat, että monia ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin ehkäisemisen kannalta välttämättömiä päätöksiä tehdään kuntatasolla. Toimenpiteistä monet koskevat esimerkiksi kestävää liikennettä ja energiaa.
– Hiilineutraalissa Suomessa vähäpäästöinen liikkuminen on helppoa ja yksityisautoilun tarve vähenee. Liikenneverkon suunnittelussa priorisoidaan kävelyä, pyöräilyä ja houkuttelevia liikennepalveluita. Veronmaksajien rahoja ohjataan julkisen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen samalla, kun haitallisia tukia puretaan, toteaa Olli Tiainen Greenpeacesta.
Fossiilisten ja kestämättömän biomassan polton aika on ohi
Energiantuotannon osalta järjestöt peräänkuuluttavat tehokkaita ja vaikuttavia ilmastotekoja. Lämmityksessä pitää päästä eroon fossiilisista polttoaineista ja kestämättömästä bioenergiasta. Kuntien onkin laadittava suunnitelma siitä, miten fossiilisista luovutaan, polttoon perustumattomat ratkaisut edellä.
– Fossiilisten ja kestämättömän biomassan polton aika on ohi. Erityisesti turpeesta on luovuttava mahdollisimman nopeasti. Suunnaksi pitää ottaa polttoon perustumattomat ratkaisut ja energiatehokkuuden parantaminen. Uusiutuviin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin panostaminen on myös kuntien talouden ja työllisyyden kannalta järkevää, sanoo Liisa Toopakka Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Kuntien omien metsien tuotantotavoitteet alas
Ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämisen tulee näkyä myös siinä, miten kunnan varoja käytetään. Julkisissa hankinnoissa tulee edellyttää ilmastovaikutusten arviointia ja lisätä esimerkiksi kasviperäisen ruuan osuutta. Myös kuntien omaisuutta voidaan käyttää ilmastokriisin torjuntaan esimerkiksi ohjaamalla varat pois fossiilisijoituksista ja luopumalla omien metsien tuotantotavoitteista.
Kuntien metsiä tulee tarkastella monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet edellä. Kaavoituksella varmistetaan monimuotoisuudelle elintärkeiden ketojen, niittyjen ja vapaiden rantojen säilyminen.
– Kuntavaalit näkyvät konkreettisesti lähiluonnossamme. Lähimetsiemme kohtalosta päätetään valtuustosaleissa. Monessa kunnassa on viime aikoina suojeltu metsiä METSO-ohjelmassa ja päätetty siirtyä esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen, mikä kertoo, että kunnilla voi olla merkittävä rooli monimuotoisuuden turvaajina ja kestävän metsäpolitiikan edelläkävijöinä, sanoo ilmastovastaava Bernt Nordman WWF Suomesta.
Kuntalaisten osallisuutta lisättävä
Kansalaisjärjestöjen ilmastoviesti kannustaa lisäämään myös kuntalaisten osallisuutta ylipäätään ilmastotoimissa. Aktiivinen kuntalainen nähdään kunnan ilmastotoimien keskiössä. Niinpä jos esimerkiksi kunnan ilmastotoimet vaikuttaisivat kielteisesti työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, tulisi järjestöjen mukaan silloin ottaa työntekijät mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen.
”Heille tarjotaan riittävä tuki uudelleenkouluttautumiseen ja työnhakuun. Ilmastotoimia ei tehdä heikossa asemassa olevien ihmisten kustannuksella”, ilmastoviestissä todetaan.
uutiskirje 